sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Joulunaikaa vuonna 1959

Joulun alla vuonna 1959 isäni täytti 44 ja vanhin siskoni Anja 15 vuotta. Meillä oli uusi lehmä, isä sairasteli ja oli muutaman päivän sairaalassakin. Minä opin kävelemään ja isä oli paljon töissä papan kaupassa, jossa oli vielä tuolloin vilkasta.

Isäni päiväkirjamerkintöjä:

20.11. Perjantai, käytin uuten lehmän, Hyryliinin, Matoniemen härän luona. Olin kaupalla vain iltapäivällä. -------------------
26.11.Torstai, kävin tänään Uuraisten lääkärissä isän autolla. 27.11. Perjantai kaupalla. 28.11.Lauantai. Kaupalla aamupäivä. Joutuin iltasella lähtemään Keskussairaalaan Uunon ja Jorman kanssa, jäin potilaaksi. Uuno ja Jorma tuli pois. 29.11. Sunnuntai. Sairaalaherätys klo 6:50. Ottivat virtsakokeet, verikokeet ja sydänfilmit. Olen osasto 2, huone 202. 30.11. Maanantai, sairaalassa jo toinen vuorokausi. Askon ja Inkerin häät oli eilen, en päässyt. Inga oli. 1.12. Tiistai, alkoi joulukuu sairaalassa, hyvää on hoito ja ruoka. 2.12. Keskiviikko, sairaalassa ottivat röntgenkuvia 3 kpl eilen ja tänään antoivat röntgenhoitoa. 3.12. Torstai, tänään sain jo luvan lähteä sairaalasta. Maksoi 6 vrk 3600 mk. (nykyarvo n. 86 euroa). Tulin Askon linja-autolla. 4.12.Perjantai, kotona sairastelin, pakkasta 15 astetta. 5.12.Lauantai, kotona sairastelin, Ilpo alkoi kävellä, pakkasta 20 astetta. 6.12. Sunnuntai, Itsenäisyyspyhä kova pakkanen, tänä iltana 26 astetta. ---------------------

20.12.Sunnuntai.Tänään vihittiin Kuntsi ja Mannisen Helvi kirkossa. Menin Askon autossa Kurrilaan, siellä oli invalidijohtokunnan kokous, jaettiin jouluavustuksia ja maksoin palkat, tulin kelkalla. 21.12. Maanantai, kaupalla. 22.12 Tiistai, kaupalla vilkasta oli toista sadan tuhannen myynti. (rahanarvonalaskurin mukaan vuoden 1959 satatuhatta markkaa vastaa n. 2400 nykyistä euroa ).  23.12.Keskiviikko, kaupalla vilkasta. 24.12. Torstai, jouluaatto. Kello 1/3 3 pääsin kaupalta pois. Kävi joulupukki kello 8 aikaan. Sain kaupalta joulurahaa 5000 mk.
25.12. Perjantai, joulupäivä. Kuunneltiin radiosta joulusaarnat, rauhan juhla,oltiin kotona ei käynyt yhtään vierasta, pakkasta 6-7 ast. 26.12. Lauantai, Tapaninpäivä hiljaista valkeaa joulujuhlaa. Tänäänkään ei käynyt muita kuin Saunamäen Yrjö. Kävin Anjan ja Salmen kanssa Mutkalassa. 27.12. Sunnuntai, kotosalla, ei käynyt yhtään vierasta. Kävin Rasilassa. 28.12. Maanantai, kävin sädehoidossa. 29.12.Tiistai, Anjan kanssa tehtiin inventiota. 30.12. Keskiviikko, kaupalla, Anja laskee kotona inventiota yhteen. 31.12. Torstai, uuden vuoden aatto kaupalla.

Oheisissa kuvissa joulumuistoja lasten isomummolta, Rakelilta. Pieni paperinukke ja joulukirkko.

lauantai 14. marraskuuta 2015

Marraskuun 14. päivä

Isä Kaura-aholla 80-luvun alussa.
Tänään on kulunut 100 vuotta
isäni syntymästä. Tauno Adiel Ahola syntyi Uuraisten Kotaperän Korpelassa vuonna 1915. Viikonpäivä oli sunnuntai.
Vuoden 1915 talvi oli ankara, Helsingissäkin oli joulukuussa 70 cm lunta ja  jouluaattona yli 25 astetta pakkasta.

Tänään on myös 120 vuotta siitä kun Valkealassa, Kymin tehtailla, syntyi äidin äitini Aino Maria Friman. Viikonpäivä tuolloin vuonna 1895 oli torstai.

Aino Maria oli periaatteessa isäni anoppi, vaikka he eivät koskaan tavanneetkaan. Aino kuoli 39-vuotiaana keuhkotautiin Iitissä vuonna 1935 ja Tauno avioitui hänen tyttärensä kanssa Haminassa vuonna 1944.

Isäni viimeiset muistiinpanot vuodelta 1987 oli kirjoitettu irtolapuille päiväkirjan väliin:

Kaura-aho. torstai 10 pv syyskuuta . Eilen Salme toi meidät noin klo 14. Kävin Suorannassa, maksoin Heikille PVY:n jäsenmaksut viime ja tämän vuoden, yht 8 mk. Sitten kävin Hetemäen maalla puolukassa, sain 2 ltr. Ulkolämpöä 10 astetta. 11.9. perjantai ja taas sataa. Kävin eilen aamulla ja tänä aamuna kaupalla. Satoi aamusta, kävin Rasilan maalla marjassa Sessin kanssa sain vajaan 2 ltr. Inga leipoi munkkia ja riisipiirakoita. Ilpo tuli tänä iltana tyttöneen Säykkiin Jorman luo yöksi. Tulevat huomenna meille. Ulkolämpöä 12 astetta. 12.9.lauantai. Kaura-aho. Ilpo tuli noin klo 13 jälkeen. Annariina nukkui monta tuntia saunakamarissa. Jorma kävi myös Hilkan ja Riikan kanssa, menivät Esterin luona käymään. Jorma käveli keppien kanssa, kylvettiin, Ilpo kylvetti Annariinan. 13.9.sunnuntai. Ilpo lähti jo ennen 10 Jyväskylään, hotelli Areenaan. Liisa mumman luona käyvät ja sitten menevät Espooseen. Olivat jo noin 1/2 19 perillä, poikkesivat Hämeenlinnassa.

14.9.maanantai. Kaura-aho. Kävin kaupalla ja puolukassa, sain yli litran. Inga sahaa rankakasalla. Kaivoin peruja iltasyöntiin. Tänä iltana heräsin ukkoseen, noin ennen 11 meni ohi. 15.9.tiistai. Kaura-aholla. Kävin puolukassa vielä Rasilan suolla, sain 2 ltr. Inga sahaa puita navetan takana. Hyvä ilma eikä ole satanut, ulkolämpöä noin 12 ast. 16.9.keskiviikko. Kaura-aholla. Kävin kaupalla heti aamusta. Sitten menin Saunajärven suolle puolukkaan, en saanut kuin noin 1 1/2 ltr. Kylvettiin tänä iltana. Ulkona 13 ast. 17.9.torstai. Menin käymään torstaitaksilla Uuraisten kirkolla. Kävin Akselin luona vanhustentalolla ja Reinon ja Kertun luona. Kettuselta ostin sahan, 40 mk ja ruokatavaraa. Aholan Simo vei ja Teuvo Akonpelto toi takaisin. Lämmitin kamarin, tulee kova halla kun on ihan selkeä sää, ulkolämpöä 14 ast. 
18.9.perjantai. Kaunista ilmaa. Kävin pyörällä Akselin luona ja kaupalla myös. Kaivoin tänä iltana 5 penkkiä peruja, tuli vain 1 ämpäri. Ulkolämpöä vain 10 ast. 19.9. lauantaina Kaura-aholla. Kaivoin perua 4 penkkiä tuli 1 ämpäri ja heti alkoi satamaan. Eilen aamuma oli maa kuurassa. Kuorevedellä oli yli 8 ast. pakkasta. Inga sai eilen puut sahatuksi.  20.9.sunnuntai. Kotona oltiin, ei käyty missään, satoi koko pyhän eikä meillä käynyt ketään. Ei ole puhelin soinut, eikä me ole soiteltu mihinkään. Ulkolämpöä noin 10 astetta. 

21.9.maanantai Kaura-aholla. Tänään taaplasin isot puut navetan takaa. Tuli 1 ristikko. Ja nostin porkkanaa, punajuurta ei. Käytiin vene vetämässä rannasta pois. Kuntsit kävi tänä iltana kylässä. Ulkolämpöä 12 astetta. 22.9.tiistai Kaura-aholla. Kävin kaupalla heti aamusta.

23.9. keskiviikko. Isä nukkui pois Kaura-ahon sohvalla 71 vuoden ja 10 kuukauden iässä.


maanantai 26. lokakuuta 2015

Murjun torppa

Pitäjänkarttaa vuodelta 1752. Sakari ja HeikkMarttinen pitäjän pohjoisrajalla.
Murju-nimisessä torpassa asui Matti Silander perheineen. Silanderia kutsuttiin "Konvin-räätäliksi" tai "Koviiniksi". Torpan ovessa oli puusaranat eikä asumus muutenkaan ollut kummoinen: Oli yksi rakennus, jossa yksi huone. Koviinilla oli hevonen, joka toimi lämpöpatterina: perhe ja hevonen asuivat samassa. HeikkMarttisen isäntä Eero Tupamäki meni kerran pääsiäisen aikaan katsomaan Koviinia ja tämä tarjosi mämmiä. Isäntä-Eero söi mämmiään ja hevonen rouskutti samaan aikaan heiniä nurkassa. Torpasta oli syntyisin sokea-Jalmari, joka kierteli kyliä. Hän joutui 1900-luvun alussa Norjassa kaivosräjähdykseen jossa menetti näkönsä.

Edellinen perimätieto on Lea Lerkkasen toimittamasta Petäjäveden Kuivasmäen kyläkirjasta "Sisukkaat ukot ja jalkavat akat". Kertomus Murjun torpasta ajoittunee jonnekin 1900-luvun alkukymmenille, koska tarinassa mainittu Eero Tupamäki (1889-1980) oli HeikkMarttisen isäntänä vuosina 1915-1955.

Paavo Niileksen kirjassa "Torpparista talolliseksi" kerrotaan Petäveden torppariasutuksesta vuosina 1745-1940. Vuonna 1566 perustetulla HeikkMarttisen tilalla oli vuonna 1910 kokoa 512 hehtaaria. Torppia oli toistakymmentä.  Yhtenä näistä mainitaan Murju, joka oli torppana vuosina 1868-1902. Torpan mainitaan sijainneen Köpilän torpan vieressä (Köpilän torppa 1910-1954). Kirjan mukaan molemmista torpista ovat rauniot nähtävissä. Kuivasmäen kyläkirjassa olevan kartan mukaan nämä torpat sijaitsivat Kurkisuon itäpuolella, noin 700 metriä Kurkilammesta koilliseen,  Anskalan eteläpuolella.

Konvin-räätäli, eli Matti Vilhelminpoika, syntyi Hepomäen torppaan Ylä-Kintaudella vuonna 1839. Vanhemmat olivat Vilhelmi Matinpoika (s.1796) ja Leena Eerikintytär (s.1804). Perheessä oli viisi poikaa ja tyttö. Hepomäen veljekset lienevät olleet kovapäisiä, koska kaikki kävivät rippikoulua useita vuosia. Matti Vilhelminpoika pääsi ripille yhdessä Juho-veljensä kanssa vuonna 1861. Hepomäen veljesten kanssa koulun läpäisi myös 18-vuotias talollisenpoika HeikkMarttisesta, Kalle Eerikinpoika. Seuraavana vuonna HeikkMarttisesta oli rippikoulussa Johanna, Kallen 17-vuotias sisar joka suoritti rippikoulun kiitettävin merkinnöin.

Vuonna 1864 samainen Johanna Eerikintytär synnytti aviottoman poikalapsen joka sai nimekseen Nehemias, äiti puolestaan merkittiin kirkonkirjoihin maininnalla  q.p. = kvinnsperson eli salavuoteudesta rangaistu nainen. Keväällä 1867 syntyi toinen avioton poika, Otto. Jouluna kuoli lavantautiin Johannan isä, HeikkMarttisen eli Iso-Heikkilän isäntä Eerik Matinpoika (1810-1867) joka oli puolisonsa Heta Eliaantyttären (1818-1888) kanssa ollut isäntänä lähes 30 vuotta. Eerikillä ja Hetalla oli kaksitoista lasta, kahdeksan tytärtä ja neljä poikaa joista isäntänä jatkoi vanhin, Juho Eerikinpoika (1838-1917) puolisonaan Henrika Topiaantytär (s.1846). Juhon ja Henrikan lapsia olivat mm. J.E. Marttinen (1875-1923), poliisi joka murhattiin vuonna 1923 ja Iida Marttinen (1870-1910), isosetäni Tanelin vaimo, näistä kerroin aiemmassa jutussani.

HeikkMarttisen sisarussarjaan Juhon ja Johannan lisäksi kuuluivat mm. jo aiemmin mainittu Kalle (s.1843) joka oli viisunikkari Basilius Marttisen isä sekä vuonna 1856 syntynyt Herman eli "Heikkilän Hermanni", paikkakunnalla laajalti tunnettu "kylähullu".

Pahimpien nälkävuosien aikaan, vuoden 1868 laskiaissunnuntaina vihittiin  "itsellinen, nuorimies Matti Wilhelminpoika Hepomäki Kintaudelta ja talollisen tytär Johanna Eerikintytär Kuivasmäen HeikkMarttisesta". Matti ja Johanna asuivat ainakin Naula-ahon torpassa jonkin aikaa, Matti mainitaan vuoroin itselliseksi,vuoroin räätäliksi. Seurakunnan lastenkirjassa "Matti Wilhelminpoika Silanderin lapset Johanna Eerikintyttären kanssa" mainitaan Nehemiaan ja Oton lisäksi Edla (s.1869), Oskar (s.1874), Kalle (s.1877), Hjalmar (s.1882). Vanhimpia poikia ei mainita erikseen vaimon lapsiksi, joten todennäköisesti Matti oli myös heidän isänsä. Vuonna 1886 syntyi vielä Iida Amanda, joten lapsia oli kaikkiaan seitsemän.
Kirkonkirjoissa perhe on merkitty Iso-Heikkilään, Murju-nimistä torppaa ei ainakaan 1800-luvun puolella näistä löydy. Matti Vilhelminpoika Hepomäen nimen kehitys Silanderiin ja Konvin-räätäliin jää arvoitukseksi. Perheen lapset näyttivät heti rippikoulun käytyään lähteneen rengeiksi ja piioiksi taloihin. Jalmari, joka myöhemmin sokea-Jalmarina tunnettiin, oli 16-vuotiaana Kirrin talossa renkinä.
Johanna Eerikintytär, räätälin vaimo, kuoli Kuivasmäen Iso-Heikkilässä 50-vuotiaana vuonna 1895.



maanantai 5. lokakuuta 2015

Urjala-nainen

Anna Anthonius (Muistaja, Museotietokanta)
Viime vuosisadan alussa järjestettiin Jyväskylässä kyseinen huvitilaisuus. Viereinen ilmoitus on vuodelta 1907 Sorretun Voimasta nro 8.

Lisätietoa voimanaisesta löytyi Sirkuksen maailmasta kertovasta Sirkusteltta-blogista.
Urjalan voimanainen oli Anna Anthonius os. Eskolin (1882-1924) joka Anton-miehensä kanssa esiintyi kiertävissä seurueissa.


Ilmoitus Vaasa-lehdessä kesäkuulta vuonna 1910:
"Tänään tiistaina klo 8,15 illalla Suuri uutuusnäytäntö sekä uudistuspaini Neiti Nissisen kaupungista ja voimanaisen välillä. Eilen illalla hävisi neiti Nissinen kahdessa minuutissa ja sen tähden vaatii hän uudistusta. Jos Neiti Nissinen voittaa voimanaisen sääntöjen mukaan, saa hän 300 mk palkinnon."

Ei ole tiedossa kuinka Vaasan vahvan tytön, Neiti Nissisen sitten kävi illan uusintaottelussa.


perjantai 28. elokuuta 2015

Syksyllä 1954


Vuonna 1954  Kaura-aholle rakennettiin navettaa, sokkeli saatiin valettua heinäkuun alussa. Urakkaa riitti kuitenkin vielä pitkälle myöhään syksyyn.
Isäni päiväkirjoista kyseisenä vuonna: 


22.8.sunnuntai. Tänään olin Leivonmäen juhlilla Korpelan autolla.Käytiin myös Joutsassa Saunasen luona. Tänä aamuna kuoli kello 8 aikaan Rasilan räätäli yhtä äkkiä sydänhalvaukseen. 23.8.maanantai. Tultiin viime yöllä Leivonmäeltä kello 2 aikaan. Tänään niitin ohraa. Sikon Väinö oli (58 pv). 24.8.tiistai. Ostin eilen aamuna Huippulasta 280 jm. lautaa 5000 mk edestä. Tänään saatiin ohra seipäälle, tuli turvepeltoon 30 seivästä. Väinö oli tänään myös yksin (59pv). 25.8.keskiviikko. Käytiin isän kanssa Uuraisten höyläämössä, höylyytin panelia 1531 metriä, Tammisen lautaa 1011 metriä. Tuotiin myös Puutyöstä lasin pokat, maksoi 6327 mk. Sikon miehiä oli tänään 2 (61 pv). 26.8.torstai.Kotona. Ajoin rukiit riiheen ja ensin ajettiin sahajauho riihen luota, tuli 8 kuutiota. Ja 3 kuormaa rukiita, sekä Palosesta hain päreet. Sikon Väinö oli töissä (62 pv).
Juhlaohjelma Uuraisten srk 150 v.
27.8. perjantai. Kävin Sikosta hakemassa höyläpenkin, Aholaisen panelia 82 jm. Ajoin myös leheskuorman ja suolta turpeita 5 kuormaa. Ahettiin myös riihi. Sikon Väinö oli meillä tekemässä navetan ovia päivätöissä. 28.8.lauantai. Kotona lämmitin riihtä ja kasasin suolla turpeita, Väinö teki ovia. 29.8. sunnuntai. Käytiin Pukkilassa. Meillä oli pyhäkoulun lopettajaiset, lapsia oli 17. 30.8.maanantai. Tänään niitin kytöltä kauraa 24 seivästä. Inga laittoi seipäälle, lämmitin vähän riihtä. Sikon Väinö teki ovia (oli 3 pv). 31.8.tiistai.Tänään olin Palosen kanssa ruisriihellä, puitiin meidän rukiit. Saatiin 56 kappaa eli 2 1/2 hehtoa ja 6 kappaa. Sikon miehiä oli tänään 2.

1.9.54. Syyskuu alkoi kauniilla ilmalla. Korpelassa olin raivaamassa puimalatoa ja rikkomassa permantoa Askon kanssa. Sikon miehet tänään meillä. 2.9.torstai. Korpelassa tänäänkin. Aamupäivän murskasin puimalaton permantoa. Iltapäivällä ajettiin hiekkaa 4 kuormaa. Leppämäen navetta paloi tänä iltana klo 4. 3.9.perjantai.Kotona tänään.Kytösarkaan tuli vielä 4 seiv. yht. 28 seivästä kauraa. Tänään satoi. 4.9.lauantai. Kävin kirkolla tänään, sain rakennuslainaa 105.000 mk (nykyarvo n. 3200 e)enää jäi saamatta 70000 mk. Maksoin myös sähkölainaa 5000 mk, enää jäi 12000 mk. Iltapäivän olin Korpelassa puimalaon lattian teossa. 5.9. sunnuntai. Tänään olin Uuraisten kirkossa 150 vuotisjuhlassa Kivelän linja-autolla.

6.9.maanantai. Puitiin Palosen  rukiit tänään, Inga ja Salme kävi tänään J-kylässä. 7.9.tiistai. Kaunis ja lämmin päivä. Niitin kauraa saunan takaa. Inga laittoi seipäälle 35 seivästä. 8.9. keskiviikko .Tänään aamusta sain kauran seipäälle, tuli vielä 7 seivästä, yhteensä 42 seiv. Ostin ja haittiin isän kanssa Pukkilasta 400 tiiltä á 9 mk ja Pirjolasta 560 tiiltä á 9 mk. 9.9. torstai. Ajoin isän kanssa 2 kuormaa muuraushiekkaa Liipon hauasta. Valli tuli meille muuraamaan. 10.9. perjantai. Tänään kotona muurattiin Vallin kanssa. Kävi herrat Koskela, Myöhänen ja Vääränen tarkastuksella.11.9.lauantai.Piippu saatiin tänään katolle. Huippulainen toi tänään postista satatuhatta metsävaroja. 12.9.sunnuntai. Kävin Korpelassa, maksoin navettatarpeita 25.000 mk. Pukkilasta hain ja ostin uunin rostin (arina), maksoin 500 mk
Myös olin puolukassa Anjan ja Jorman kanssa, saatiin n. 3 ltr.

13.9.maanantai. Valli oli muuraamassa, saatiin piippu valmiiksi. 14.9.tiistai. Tänään ja eilen Valli rappasi navetan ja tuvan piiput, ollut hyvin sateista. 15.9.keskiviikko. Tänään Valli muurasi saunan patan. 16.9.torstai. Tänään Valli oli vielä aamupäivän, otti palkkansa 10 000 mk. 17.9.perjantai. Inga ja Jorma kävi Jyväskylässä silmälääkärissä. Sikon miehet olivat tänään meillä, olleet yht. 64 päivää urakassa. 18.9.lauantai. Levitin salaojan pakkaa kytön päässä. Sitten kävin kirkolla linja-autolla.Kävin uusimassa velka-kirjan Säästöpankissa, nyt jäi enää 9000 mk. Sain Postista raivauspalkkion 11.600 mk, Sikon miehet oven ja lasin laitossa. 19.9. sunnuntai. Kävin Sillanpäässä ja Aholassa. 

20.9.maanantai. Olin tänään Saunamäessä puimassa. Sikon miehet olivat meillä töissä (68 pvä). 21.9.tiistai. Kotona aloin perunkaivuhommat iltapäivällä. Aamupäivällä väännettiin kiviä riihitieltä. Sikon miehet oli 1/2 päivää. 22.9.keskiviikko. Kaivettiin perua koko päivä omalla sakilla. 23.9.torstai. Tänään haittiin puimakone Saunamäestä, puitiin meidän ohrat tuli 10 säkkiä ja kovanmaan kaurat ja kytöltä 8 seivästä. 24.9.perjantai. Tänään oli kaunis pouta.Puitiin Rasilan ohrat ja Huippulan kaurat. 25.9.1954. lauantai. Puitiin taas 8 seivästä meidän kauroja sekä Rasilan kauroja 2 kuormaa mutta sitten tuli sade joka keskeytti puimahommat. Pentti oli meillä laskemassa saunan permannot. 26.9. sunnuntai.Tänään vielä kävi ukkosilma vaikkei ihan ollut kohalla, taitaa tulla pitkä syksy. Sikossa olin raittiusseuran johtokunnan kokouksessa. 


27.9.maanantai. Jatkettiin puimahommia, saatiinkin Mökkiperän puinnit puitua ja hyvissä ajoin kaivettiin vielä vähän perua. 28.9. tiistai Kyllä taas satoi kovasti tänä aamuna. Isä toi Y-lantaa meille 10 säkkiä sekä Arpoolia Nikolai Lahtinen 50 litraa, maalasin navetan laipion. Sikon miehet teki ilmatorven sekä Väinö tilkkisi. 29.9.keskiviikko.Arpoloin (Arbol=puunkylläste) navettaa aamusta. Sitten käytin Ingan kanssa Pasuunaa Sakarissa härän luona. Sikon miehet oli meillä saunaa paneloimassa......


....9.10.1954. lauantai. Tänä iltana kylvettiin uudessa saunassa ensi kerran. Mukavalta tuntui, uutuus viehätti.


   ...............16.11.1954.tiistai. Eilen muutettiin lehmät uuteen navettaan.

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Gretel

Gretel Lindbäck
Puolison isoäidin, Rakelin, jäämistöstä poimin tällaisen kuvan joka on otettu Helsingissä sata vuotta sitten. Kuvaamispaikka, Atelier Regina sijaitsi osoitteessa Länsiranta 14 (nykyisin Eteläranta).
Kuvan lapsi on Gretel Maria Lindbäck, Rakelin Signe-äidin (1899-1985) serkku.

Gretel syntyi Helsingissä vuonna 1912 poliisikonstaapeli Johan (Janne) Lindbäckin (1868-1950) ja Maria Matilda os. Sandberg (1873-1966) perheeseen. Isoveli Erik (1899-1934) oli 12-vuotias, toinen veli, Martin (1900-1901) oli kuollut alle yhden vuoden iässä. Helsingin kaupungin osoitekalenterin mukaan Lindbäckit asuivat tuolloin Vuorimiehenkatu 16:ssa jonne olivat muuttaneet vuokralaisiksi talon valmistuttua vuonna 1906. Vuoden 1915 Henkikirjassa ylikonstaapeliksi kohonneen Lindbäckin perheen lisäksi talossa asui vuokralla palvelusväkeä, työläisiä, kauppa-apulaisia, leskiä, pari kauppiasta ja muutama ylioppilas. Oli vedenajaja Vesanto ja lyhdynsytyttäjä Nieminen. Talossa asui myös Suomalaisen Teatterin näyttelijä Hemmo Kallio, Ismo Kallion isoisä.

Vuonna 1899 naimisiin menneet, Kirkkonummelta lähtöisin olleet Lindbäckit asuivat aiemmin Jääkärinkatu 6:ssa  ja Pursimiehenkatu 14:ssa. Heidän kanssaan asui myös Janne Lindbäckin vanhempi sisko Hilda Serafia Öfverström (1865-1911) . Hilda Serafia oli nuorena leskeksi jäänyt Rakelin äidinäiti, hänestä aiempi juttu tässä.

Asuiko myös Hildan v.1899 syntynyt Signe-tytär äitinsä kanssa Helsingissä, jäi minulta selvittämättä, ainakaan henkikirjaan häntä ei ole merkitty. En löytänyt häntä myöskään Kirkkonummen Abramsbystä jossa asuivat Hildan ja Jannen leskiäiti Erika Serafia (1825-1911) ja isoveli Kalle (s.1859) perheineen. Oletan kuitenkin Lindbäckien jollain tavalla hänestä huolehtineen ainoina sukulaisina kun vuonna 1911 kuolivat sekä Hilda-äiti ja äidinäiti Erika.

Kuvan pikkutyttö, Gretel Lindbäck kuoli vain 27-vuotiaana vuonna 1939.

perjantai 7. elokuuta 2015

Kota-Ambro

Ambro ja piippu 1920-luvulla (kuva Keski-Suomen museo)
"Uuraisten kulkumiehistä tunnetuimpia oli Kota-Ambro eli Ambrosius Huhtinen, joka oli syntynyt Kotamäessä. Hän valmisti puukkoja ja piippuja."
(Sinisalo: Uurainen - Kuukan kappelista nykypäivään).

Uuraislaisiin "kylähulluihin" kuulunut Ambrosius Huhtinen syntyi Kotaperän Kotamäessä elokuun 16. päivä vuonna 1870.
Vanhemmat olivat Nathan Matinpoika (s.1815) ja vaimonsa Leena Ulrika Matintytär (s.1836) joista kirjoitinkin jo aiemmin.
Kummeina toimivat talollinen Wilhelm Heikinpoika Paatela (s.1830) ja vaimonsa Agatha Matintytär (s.1834), äidin vanhempi sisar. Leena Ulrika ja Agatha olivat lähtöisin Petäjävedeltä, Kuivasmäen Sakarista.

Nathan Kotamäki kuoli Ambrosiuksen ollessa 11-vuotias, äiti taas muutti seuraavana vuonna Kalteenmäkeen mentyään naimisiin talon leski-isännän kanssa. Tällöin Ambrosius muutti asumaan kummiensa luokse Paatelaan, jossa oli renkinä. Kävi rippikoulun 21-vuotiaana sukunimenään Kuukkanen, Paatelan "löysä". Vuonna 1892 jäi esteettömästi pois kutsunnasta josta maininta kirkonkirjoissa.

Vähän löyhäpäiseksi mainittiin jo rippikoulussa sekä myöhemmin kirkonkirjoissa. Alkoi käyttää 1900-luvun alussa nimeä Huhtinen.
Vuoden 1915 henkikirjassa merkitty Uuraisten irtolaisiin: "Kuukkanen eli Huhtinen Ambrosius, s.-70, mielisairas".
Ambron myöhemmistä vaiheista ei ole valitettavasti tarkempaa tietoa.

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Aholan väkeä 1900-luvun alussa

Uuraisten rippikirjan mukaan vuosina 1900-1909 Aholassa nro 24 asuivat seuraavat henkilöt;

Talollinen David Hetanpoika (s.1836) ja vaimonsa Leena Ulrika Kasperintytär (s.1849). Leena Ulrika kuoli tuntemattomaan sairauteen vuonna 1902.  David eli Taavetti kävi lähes joka kesä Herran ehtoollisella, ehkä oli syytäkin koska rikosluettelossa on kaksi merkintää ilmeisesti viinankeitosta.

Uuraisten rippikirjaa 1900-1909 (Sshy)
Edellisten lapset; Otto Wiktor (s.1875), Aino Eliina (s.1880), Matti(s.1882), Nestor (s.1885),Asaria (s.1887) ja Aadi Rikhard (s.1890).

Otto oli mennyt naimisiin vuonna 1908, jolloin vaimo Eufemia Topiaantr. Pirkkanen (s.1888) oli muuttanut Aholaan. Pariskunnalla oli 1909 syntynyt lapsi, Elli Martta.
Aino oli muuttanut pois vuonna 1904 mennessään naimisiin Otto Kallenpoika Rossin kanssa.
Matilla ja Nestorilla  on viimeinen ehtoollismerkintä syyskuulta 1904, molemmilla merkintä "Ameriikassa".

Talossa olivat piiat Iida Maria Vilhelmintr. Lähteinen (s.1884) vuosina 1902-1903.
Hulda Kallentr. Pitkälä (s.1881) vuosina 1905-1906. Matilda Mikkelintytär Hankanen (s.1887) vuodesta 1905. Matildalla merkintä "Ameriikassa" joka kuitenkin ylipyyhitty.

Piikana oli 15-vuotiaasta lähtien myös Leena Ulrikan veljentytär, Etna (Edna) Johanna Hermannintytär Pukkila (s.1889) Meni vuonna 1906 piiaksi Kotamäkeen jossa kihlautui Paatelasta olleen Taavetti Hermaninpojan kanssa, tämä kihlaus kuitenkin purkautui. Merkintä rippikirjassa: "Saanut 9/1 1907 Tuomiokapitulin erokirjan kihlauksesta". Muutti tämän jälkeen takaisin Aholaan josta edelleen Petäjävedelle jouluna 1909.

Leena Ulrikan isä, vanha isäntä "eläkemies" Kasper Eerikinpoika (s.1821) joka kuoli vanhuuteen vuonna 1905.
Edellisen poika Herman Kasperinpoika Pukkila (s.1853) joka kuoli "lankeevaan tautiin" vuonna 1901. Hermannin kerrotaan viettäneen epäsäännöllistä elämää, kuolleitten luettelossa hänet mainitaan "kunnan elätiksi".
Hermanin vaimo Johanna Juhontytär (s.1860) ja lapset Oskar (s.1887), Etna ja Iida Ediita (s.1892). Oskar muutti v.1904 rengiksi Pokelaan jossa oli jo isosisko Emelia piikana.

Itsellinen Joonas Eerikinpoika (s.1855) ja vaimonsa Otteliaana Hermannintytär (s.1863). Joonaksen mainitaan olleen "ajottain vähän mielenvikainen". Muuttivat vuonna 1908 Jyväskylän maaseurakuntaan.

Kaikilla näytti olleen rippikoulu suoritettuna aikuisikään mennessä jonkinlaisella lukutaidolla. Kirjoitustaidosta oli merkintä vain Otto Aholan vaimolla Eufemialla ja piika Iida Lähteisellä.

Lisäksi Aholan tilaan kuului neljä mäkitupaa ja Korpelan torppa.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Lomamatka 70-luvulla

Neljäkymmentä vuotta sitten olin ensimmäistä kertaa lentokoneessa kun matkustin siskon perheen luokse Ruotsiin. Olin ulkomailla ensimmäistä kertaa yksin, kuudentoista vanha ja minua pelotti. Samana aamuna alkoi Ruotsissa lentolakko ja kone lensikin Kööpenhaminaan. Illalla olin kuitenkin jo siskon luona Lundissa.
Palasin sitten kuukauden kuluttua laivalla ja junalla takaisin kotiin. Muistan kuinka pieneltä Jyväskylä tuntuikaan istahtaessani laukkuni kanssa paikallisbussin takapenkille.
Vanhempani olivat sillä välin retkeilleet eläkeläisten kerhon kanssa kotimaassa ja käyneet samalla katsomassa äidin Irja-tätiä Porissa. Isäni päiväkirjasta vuodelta 1975:

Kesäkuu alkoi kylmästi sataen. 1.6.sunnuntai. Kävelin Ankeriasjärvellä. Inga leipoi tänään Ruotsin tuliaisia. Ilpo lähtee lentokoneella huomenillalla Tikkakosken kentältä kello 5:10. Jorman pitää kyytiä kentälle Ilpon. Minä ja Inga puhuttiin kasetille kun Ilpo vei radion Ruotsiin ettei tule pitkä aika.

2.6. Minä ja Inga lähdettiin tänä aamuna kello 6:25 retkelle Poriin ja Turkuun Jylhän Paulin Leinpussilla, sama määrä kuin viime kesänä nyt lähdettiin vain kaksi päivää ennen. Ajettiin Tampereen kautta Poriin, käytiin Irjan luona sairaalassa. Irja ootteli jo kovasti meidän tuloa. Keiju oli meidän mukana kun mentiin taksilla. Irja oli jo pari viikkoa ollut sairaalassa, oli leikattu umpisuolesta, siinä todettiinkin syöpäkasvaimeksi, nyt uusi leikkaus ensi torstaina.
Käytiin Vähälinnankadun asunnolla kahvilla, nähtiin Keijun mies Lassi Nurmi ja Kaarina oli ja Kylli miehineen siellä. Saatiin nyt Jorman ja Salmen häälahjat, matto ja ruokakalusto. Keiju ja Lassi saattoi meidät Porin yömajaan, oli vähän rauhaton paikka kun autoliikenne on niin valtava Isolinnankadulla, mutta reissussahan pärjää vähemmälläkin nukkumisella. Porissa käytiin Juseliuksen Mausoleumissa, Yyterin hiekkarannoilla, Mäntyluodon syväsatamassa ja niin edelleen.

3.6 tiistai. Noustiin miesten puolelle jo 5-6 maissa aamupesulle ja parranajoon, sitten mentiin hallibaariin aamupalalle kello puoli 9. Jouduttiin kahvia oottamaan kun oli sähkökatkos. Porista lähdettiin kohti Raumaa noin 10 aikaan. Raumalla käytiin Vanhassa kirkossa joka oli jo keski-ajalta, ajeltiin pitkin vanhaa ja idyllistä kaupunkia, mm. Nortamon patsaan ohi. Raumalta ajettiin Raisioon ja ja siitä Naantaliin ja Kultarantaan, oli paljon loistoa ja ylellisyyttä. Käytiin Naantalin satamassa kahvilla.
Noin 4 maissa lähdettiin kohti Turkua jonne oli enää 18 km. Päivä paistoi jo kauniisti, ensinnä käytiin Turun Tuomiokirkossa joka on Suomen suurin ja vanha. Korkeus 39 metr. ja pituus 80 metr. On Kaarina Maununtyttären hautaholvi ja monien aatelisten ja piispojen. Saatiin läheltä Aurajokea yöpaikka. Retkeilymaja oli jo parempi ja rauhallisempi kuin Porissa. Nähtiin Suomen Joutsen, käytiin ihan sen luona. Koskis Aati käytti meitä ja Saimia kahvilla Marja baarissa. Oli Oulaisista 53 retkeläistä.

 4.6.keskiviikko. Taas jo viiden maissa heräsi vanhemmat miehet pesu- ja parranajohommiin. Ulkona ankea keli, vettä tulee että roikaa, käytiin koko porukka Marja baarissa aamukahvilla, Sen jälkeen ajettiin satamaan, siellä oli paljon laivoja, ja puoli
9 päästiin Turun vanhaan linnaan. Noin pari tuntia siellä katseltiin vanhaa kulttuuria ja noin 11 maissa päästiin lähtemään Turusta kohti Perniötä jonne oli noin 100 km matkaa.Ensin Salon kaupunkiin ja siitä vielä 10 km entiselle Alkio-opistolle, perillä oltiin noin yhden maissa. Saatiin syötä oikein seisovasta pöydästä. Ruoka oli hyvää ja maksoi 12 mk, siihen vielä kahvit päälle. Opisto on kauniilla paikalla ja on nyt eläkeläisten omistuksessa lomanviettopaikkana.
Noin kolmen maissa lähdettiin opistolta ajamaan kohti Jyväskylää, poikettiin Humppilan lasitehtaalla jossa on turisteille nähtävissä vielä vanhan ajan lasinpuhallus, mutta ei ihan keritty katsomaan kun työt oli loppuneet siltä päivältä. Kahvit juotiin ja joku osti korulaseja matkamuistokseen. Tampereen kautta Jämsään, siellä oli vielä kahvitauko Sirkan baarissa, minä ja Inga ei viitsitty mennä. Oltiin Jyväskylän torilla vähän ennen 8saa ja kotona puoli 9. Salme oli poikineen meitä jo oottamassa, kyllä väsyttää.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Oppimisvaikeuksia

Taasen oli suvivirren aika ja monia hyvin opinnoissaan menestyneitä muistettiin. Aina on kuitenkin myös niitä jotka eivät menesty. Aikoinaan jo rippikoulun suorittaminen oli monelle toivottoman vaikeaa.
1890-luvulla Uuraisilla järjesti kirkkoherra Johan Silvander erillisiä kouluja niille jotka eivät "kasteen liittoaan"  saaneet vahvistettua.
Vuonna 1891 järjestetyssä "erityisessä koulussa huonolukuisille" oli 14 poikaa ja 4 tyttöä.
Nuoret, iältään 16-21 vuotta nauttivat opetusta kolmen viikon ajan. Marraskuussa laskettiin kahta lukuunottamatta kaikki ehtoolliselle. Nämä olivat ainoat rippikoulun ensikertalaiset; Korkeamäen piika Iida Kokander sekä Mattilan renki Topias Topiaanpoika, jonka mainittiin olevan "tylsämielinen (idiot)". Mutta eivät nämä toisella,kolmannella tai neljännellä yrittämällä ehtoolliselle lasketutkaan kehuja keränneet.
Heikki Sällinkangas, mäkitupalaisen poika Salmelasta oli änkkä ja lyhyt-ymmärryksinen, Paatelan löysä Ambrosius Kuukkanen mainittiin vähän löyhäpäiseksi. Riihimäen epäselvästi puhuvalla rengillä, August Matinpojalla oli "vika kielissä". Myös Pellonpäästä olleen löysän, Eliina Mariantytär Penttisen ymmärrys oli lyhyt.
Sosiaaliselta asemaltaan nämä "huonolukuiset" näyttivät olevan maatonta väestöä. Joukossa oli ainoastaan yksi talollisen poika, Juholan Pitkäntauksen Matti Matinpoika Parkkonen. Muutoin joukkio koostui kuudesta rengistä, kolmesta piiasta, torpan poikia oli kaksi, samoin mäkitupalaisen poikia. Oli itsellisen ja eläkemiehen poika sekä kaksi löysää.

Petäjäveden vanha kirkko (kuva Tripadvisor.com)
Naapuripitäjässä Petäjävedellä näytti olevan vieläkin kovapäisempiä oppilaita. Vuonna 1860 oli viidettä kertaa rippikoulussa  37-vuotias Ruostekorven renki Petteri Tissari. Seuraavana vuonna eli 1861 Petäjäveden kappalainen Karl Hellén armahti ja päästi Herran Pyhälle Ehtoolliselle seuraavat kaksi lähes kolmekymmenvuotiasta miestä.

Vuonna 1832 syntynyt Aleksanteri Matinpoika, renki Ala-Kintauden Hirvimäestä, oli ollut rippikoulussa jo kymmenen kertaa, mutta yhdestoista tuotti tuloksen. Aleksanteri meni sittemmin sahamieheksi Karikkokosken sahalle josta muutti v.1864 Jyväskylään. Muuttokirjaan oli kirjattu seuraavaa: "Sisäluku ja ulkoa lyhyt katkismus aivan kehnosti, käsitys samanlainen,katkism. tutk. ja Herran Ehtoollinen tavallisesti, maine vallatoin, naimiseen vapaa, ruumiinvikoja ei, rokotettu on".
Aleksanteri menikin heti naimisiin, morsian oli 45-vuotias Pirttimäen torpparin leski Leena Blomster Keljon Sysmäläisestä. Vain kaksi vuotta myöhemmin Pirttimäen torppari Aleksanteri Matinpoika kuoli keuhkotautiin.

Samana vuonna Aleksanteri Matinpojan kanssa pääsi ehtoolliselle samanikäinen Joonas Leenanpoika, Reinan muonarenki jolle rippikoulureissu oli jo neljästoista. Tämä aviottomana syntynyt Joonas oli minun Aati-pappani äidinäidin serkku. Joonaksen äiti Leena Matintytär oli Kuivasmäen Kokkilan tytär ja aikoinaan Kokkilasta Kotaperän Aholaan muuttaneen esi-isäni Joonas Matinpojan nuorempi sisko. Samaisen Leena Matintyttären perinnönjakoa Uuraisten Kotamäessä käsittelin hieman aiemmin.
Joonas Leenanpoika meni vuonna 1863 naimisiin samanikäisen Maija Liisa Matintyttären kanssa joka oli itsellisen tytär Kuitulasta. Joonas muutti pian vaimoinen muonarengiksi Kyyrämäen Seppälään josta saivat vuonna 1881 asuttavakseen Hyytiälän torpan. Torpparipariskunta kuoli 1890-luvun alussa jolloin torpanpitoa Hyytiälässä jatkoi heidän poikansa Eemil.

lauantai 16. toukokuuta 2015

Papan naimalupa



Minä Taavit Ahola Myönnän tämän poikani Adi Aholan Avijolitton Hilma Tammisen Kanssa

      Uurai silla 10 päi Kesäkun 1911

             Taavit Ahola
      T

totistaa 

Kalle Rasiaho 

                                        Wiktor  Rasiaho
     
                                                                               



Pappani Aadi Ahola sai aikoinaan isältään ylläolevan luvan avioliiton solmimista varten. Täysi-ikäisyyden raja oli tuolloin 21 vuotta ja pappani saavuttaisi tuon rajan vasta reilun kolmen kuukauden kuluttua.
Aadi ja Hilma vihittiin Uuraisilla heinäkuun 8. päivä vuonna 1911. Kiireellisen avioliiton syykin selvisi viimeistään pyhäinmiesten päivänä (1.11.) kun ensimmäinen lapsi, Aune, syntyi.

Lupakirjan laatija tuskin oli pappani Taavetti-isä joka oli tuolloin jo 75-vuotias, hänen kirjoitustaidostaan ei ole muutoinkaan tarkempaa tietoa, allekirjoituksena oleva "T" on kylläkin huolellla tehty.

Avioliiton solmiakseen piti tietysti myös rippikoulu olla suoritettuna.
Aadi Aholalta tämä koulu näytti menneen kohtalaisen heikosti, mutta muitten mukana hänetkin "laskettiin kasteen liiton vahvistettuaan Herran Pyhälle Ehtoolliselle kesäkuun 2. päivänä 1907".

Rippikoulun suoritusmerkintöjä ei voi aivan suoraan verrata, mutta Taavetti näytti ainakin merkintöjen mukaan suoriutuneen poikaansa paremmin päästessään ripille kesäkuun 24. päivä vuonna 1853.
Isän ja pojan rippikoulusuorituksista löytyy yhtäläisyyksiäkin. Molemmat kävivät rippikoulunsa sinä vuonna kun täyttivät seitsemäntoista ja pääsivät läpi ensimmäisellä yrittämällä, mikä ei siihen aikaan ollut itsestäänselvyys.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Pasi

Pasi Jääskeläinen (1869-1920 ) Wikipedia
Uurainen ei ole tunnettu suurmiehistään tai -naisistaan. Kunnan vaakunassa sompa muistuttaa hiihtäjistä joista tunnetuimmat olivat olympiamitalistit Mirja Lehtonen ja Arvo Viitanen. Matti Nykänen muutti aikoinaan nimensä Paanalaksi ja oli pari vuotta Uuraisten kunnanvaltuustossa. Mutta olisiko Uuraisilla yksi suurmies lisää jos eräs lukkari ei olisi muuttanut sieltä pois ?.

Edellä mainittu entinen mäkihyppääjä ja nykyinen viihdetaiteilija tunnetaan laajalti pelkällä etunimellään Matti. Sata vuotta sitten meillä oli Pasi.
Hän oli mm. kuplettilaulaja, kanteleensoittaja ja näyttelijä joka teki konserttimatkoja Eurooppaan ja Amerikkaan saakka.

Paljas ”Pasi” jo riittää aivan joutavitta titteleittä ja sukunimittä, ja sillä mies on ilmi elävänä edessämme: pyylevä pulliainen, rehuparta, pitkätukka, verrattomine silmäniskuineen, harmaine sarkatakkeineen, kikkanokkaisine paulapieksuineen. Jopa olemme kuulevinamme iloisen kanteleen helkähdyksen sekä sävelen:Stiipelin, staapelin, stom, pom, pom,siellä nättiä likkoja on, on, on. (Ote Samuli Paulaharjun pakinasta).
Jokamiehen viikkolehti järjesti v.1910 äänestyksen "Kuka on Suomen merkillisin mies ?.
Kärkijoukossa olivat mm. Leo Mechelin, P.E. Svinhufvud, Akseli Gallen-Kallela ja Pasi Jääskeläinen. Lehden äänestyksessä kolmannen palkinnon saavutti  seuraava lukijakirjoitus:

Eiköhän meidän vastatessamme kysymykseen kuka on Suomen merkillisin mies ? tule kiinnittää huomiotamme sellaiseen henkilöön joka on saavuttanut suosion kaikilta kansankerroksilta, kaikilta ikäluokilta, kaikilta puolueilta ? Onhan paljonkin eteviä miehiä eri aloilla, mutta ei heitä kaikkia käsitä, useakin heistä on todellisuudessa vieras koko kansalle. Mutta onpa meillä sellainenkin "poika" josta on iloa jokaiselle, on henkilö jonka "pyylevästä persoonasta" tavallinenkin sana singahtaa "sarvipäisenä". Eikö Pasi Jääskeläinen ole Suomen merkillisin mies, koska hän osaa viehättää ja hyvälle tuulelle saattaa ulkomaalaisen ja suomalaisen, oppineen ja oppimattoman, rikkaan ja köyhän, herran ja talonpojan, miehen ja naisen, nuoren ja vanhan, ja -- mikä ihmeintä-- tänä "vihan ja vainon" aikakautena "porvarin" ja "sosialistin"?.      
                                                                                                                                                                                                        

Kuinka tämä Haapavedellä, Pohjois-Pohjanmaalla syntynyt ja asunut taiteilija sitten liittyy tuohon syrjäiseen Uuraisten pitäjään ?.
Pasin eli Basiliuksen isä, August, oli Uuraisten ensimmäinen lukkari vuosina 1856-1859. August Jääskeläinen oli syntynyt Rautalammilla vuonna 1835, ollen hieman yli parikymppinen lukkarin oppilas muuttaessaan Joutsasta Uuraisten Marjoniemeen. August hoiti Uuraisilla ollessaan myös siltavoudin virkaa ja hänen mainitaan kirjoitelleen sanomalehti Suomettareen nimerkillä A.J.nen. Jääskeläinen muutti lukkariksi Haapavedelle jossa syntyivät myös kaksospojat Pasi ja Heikki vuonna 1869. Heikki Jääskeläisestä tuli piirieläinlääkäri. Pasi Jääskeläinen kuoli vain 50-vuotiaana vuonna 1920 Helsingissä. Lukkari-isä eli lähes 90-vuotiaaksi, August kuoli Haapavedellä vuonna 1924. Tässä muutama linkki juttuihin Pasi Jääskeläisestä:      tahtipuikko-blogi    /    kirjastovirma      /      kantele.net                                                            Elävä arkisto; Pasi esittää sanoittamansa laulun Tammerkosken sillalla

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Rublia ja Punanen Ruunahevonen

Taannoin kirjoitin vuonna 1892 tapahtuneesta August Keljon murhasta. Murhatun Augustin äiti, Amalia, oli lähtöisin Kotamäen talosta Kotaperältä. Tammikuussa 1858, Amalian täyttäessä neljätoista vuotta, kuoli hänen äitinsä tuolloin yleiseen punatautiin.
Leena Matintytär oli kuollessaan 45-vuotias. Perunkirjoitus ja perinnönjako eli "kalunkirjotus" pidettiin maaliskuun lopulla.         Toimituksesta tehdyn asiakirjan teksti on hieman vanhahtavaa ja murteellista, Amalia on erheellisesti merkitty vain kymmenvuotiaaksi.    
                                                                                                                                                                                                          


Wuona 1858 se 27 päivä maaliskuuta toimitettiin kalunkirjotus ja jako ala kirjoittajalta kanssa lautamiehenä olleen talonmiehen Abrahan Paanalan Kuukkajärven kylästä ja talonmiehen Herman Sillanpään Kotamäin talosta Kuukkajärven kylästä.
Kotamäin talosta Kuukkajärven kylästä edesmenneen talon emännän Leena Matintyttären jälkeen joka avijoliitossa elettyvä miehensä Nathanael Kotamäin kanssa on synnyttänyt 5 lasta, tytär Wilhemmiina (22) poika Matti (20) poika Erland (14) poika Kalle(13) ja tytär Amaalja 10 vuoden vanha joitten alaikäisyden hoitajaksi löyyttiin kalunkirjoituksessa talonmies Davit Niemijärvi Multijan kappelista.
Leskimies tykö sanottiin ylösantamaan omaisuuen - että hän valallisella velvoituksella voi ihtesä puhistaa jos niin voittaa mahtais. Kalun kirjotus ja jako tapahtuu kuin seuraa.

Kiintiä omaisuus on kronun 1/16 osa manttaalija Kronun taloa N:o 23 Kuukkajärven kylästä.
Irtain omaisuutta
Rauta kaluja
1.rautaseiväs 1 rubla, 1 piilu 50 kopeekkaa, 2 kirvestä yht 50 kop. 1 saha 20 kop., 1 höylä 15 kop., wasara 10 kop., 1.het hohtimet (pihit) 10 kop., 3 kuokkaa yht 30 kop., 5 sirppiä yht 50 kop., 6 viitaketta yht 1 rubla 20 kop., 2 rautataikkoa yht 20 kop., 1 rautapuntari 50 kop., 1 iso pata 2 rublaa, 1 myös pieni pata 50 kop., 2 palo atraa yht 60 kop., pellon atra 50 kop., 1 rauvotettu kirkkoreki 5 rublaa, 1 rauvotettu kirstu 20 kop.,
Puu Kaluja
1 kangaspuut 50 kop., 2 tusinaa maitopyttyjä 80 kop.,1 kirnu 25 kop., 2 lypsy kiuluva yht. 10 kop.,1 iso maito saavi 10 kop., 4 suurta putelija yht. 50 kop.,
nahka ja ajokaluja                                          
2.het ajo länget yht 50 kop.1.het mäkivyöt 40 kopeekkaa. 1/2 vuotaa parkittuva nahkaa 75 kop.
Eläimmijä
1. Punanen Ruunahevonen 35 rublaa, 1.myös vanhempi hevonen 20 rublaa. 4 emä lehmää yht 50 rublaa, 1 mullikka 6 rublaa, 3 lammasta yht 3 rublaa 35 kopeekkaa, 2 pukkia 75 kopeekkaa, 1 sika 1 rubla.
Kaikki kalut yhteensä 132 rublaa 95 kopeekkaa.

Maksamisia Tästä

Tuomarin raha 30 kopeekkaa, Vaivasten raha 16 1/2 kopeekkaa, Lasaretin prosentti 16 1/4 kopeekkaa, Kartta paperia kahteen kappaleeseen tätä 16 kop.,lautamiesten matka 64 kopeekkaa, Toimitusmiehen palkka 2 rublaa.
Kaikki maksut 3 rublaa 42 3/4 kopeekkaa.
Pesään jääpä vara 129 rublaa 53 1/4 kopeekkaa.

Tämän pesuuen ja sen maksujen oikein ilmoitetuksi kun se minun vaimmoni kuollessa oli vähintäkään tahtollani pitäen eli pois jättäen vakuutan valallisella velvoituksella, paikka ja aika kun edellä on.
Nathanel Kotamäki

Jako on tapahtunut asian omaisten suostumuksesta seuraavassa järjestyksessä. Että ei irtain omaisuus tulis myötäväksi niin on leskimies Nathaanaell Kotamäki suostunut maksamaan kaikki tässä pesässä olevat ulosmaksut. Paits tätä on hän suostumuksellaan ruvennut maksamaan lastensa osaa vastaan (50) wiisikymmentä Rublaa Hopiassa, josta vainajan ennen avijoliittoa tehtyllen ja jo nyt kalunkirjotuksessa saatuvilla olleellen pojalle, Joonas Leenanpojalle Petäjäveillen on ennen luvatusta suostumuksesta maksettu 3 Rublaa, niin jääpä summa 47 neljäkymmentä seihtemän Rubla tulee pesässä olevain lasten välillä jaettavaks niin että joka pojalle 2 osaa ja tyttärillen 1 osa seuraavassa järjestyksessä.                
                                                                                                                                                                                                      pojalle Joonas Leenanpojalle Petäjäveille maksettu äitivainajansa lupauksen mukaan ja nyt suostuttu 3 Rublaa.                                   Tytär Wilhemmiina jonka osa on 5 Rublaa 87 1/2 Kopeekkaa.
    Poika Matti jonka osa on 11 Rublaa 75 Kopeekkaa.
      Poika Erlandin osa on myös 11 Rublaa 75 Kopeekkaa.
        Poika Kallen osa on myös 11 Rublaa 75 Kopeekkaa.              
          Tytär Amaalijan osa on 5 Rublaa 87 1/2 Kopeekkaa.

Tässä Kalun kirjoituksessa on olleet saatuvilla ja ovat tässä toimitettuun jakoon kaikin puolin tyytyväiset aikaan ja paikassa kun ennen sanottu on
Joonas Leenanpoika  Petäjävesi          David Niemijärvi  Förmyntäri

Kalun kirjotuksen, Ennen kuulutetulla ajalla, Kun myös jaon asian omaisten suostumuksen mukaan Tapahtuneksi todistaa lauta miehinä olleet miehet, paikka ja aika kun ennen.
Abraham Paanala                                                    Herman Sillanpää

Kautta
Aug.Jääskäläin
Lukkari Uuraisilla                
                                                                                                                                                                                                          

Sanastoa: piilu= leveäteräinen kirves, viitake = viikate, taikko = talikko, atra = atrain, rauvotettu = raudoitettu, puteli = pullo, förmyntäri = holhooja, 1.het = yhdet, 2.het = kahdet

Vuonna 1858 Suomen rahayksikkö oli Venäjän rupla, markka tuli Suomeen vasta vuonna 1860.
Rahanarvonlaskurin mukaan vuoden 1858 yhtä ruplaa vastaava rahamäärä olisi nykyään noin 17 euroa. Eli Kotamäen tyttöjen perintö oli noin 100 euron ja poikien 200 euron arvoinen. Kallein tarvekalu oli viiden ruplan eli 85 euron arvoinen kirkkoreki. Punainen ruunahevonen oli 35 ruplan eli n. 600 euron arvoinen.      
                                                                                                                                                                                                          


Kotamäen talo sai pian uuden emännän. Seitsemän kuukautta vaimon kuoleman jälkeen 43-vuotias leskimies Nathan ja 22-vuotias talollisen tytär Leena Ulrika Matintytär vihittiin Petäjäveden Sakarissa. Seuraavana päivänä nuorikko muutti Kotamäkeen ja perhe alkoi kasvaa. Lapsia syntyi toistakymmentä parin vuoden välein.
Vuonna 1878 Fritjof-pojan syntyessä Nathan-isä oli jo 63-vuotias, kummeina olivat Aati-pappani vanhemmat Taavetti Ahola ja vaimonsa Leena Ulrika. Seuraavana vuonna Nathanin vanhin tytär, 43-vuotias Vilhelmiina meni naimisiin muonarengin kanssa jääden asumaan Kotamäkeen. Vilhelmiinaa oli rippikirjoissa luonnehdittu sanalla "fjoskig" eli hassu, myöhemmin mainittiin myös mielenvikaiseksi.

Nathan Matinpoika kuoli Kotamäessä vuonna 1881. Isäntänä oli jo tuolloin vävy, Multialta taloon tullut Erland Taavetinpoika. Leena Ulrika avioitui vuoden kuluttua toisen lesken, Topias Antinpojan kanssa. Topias oli Kalteenmäen isäntä ja Hilma-mummoni isoisä. Piakkoin myös yksi Leena Ulrikan ja Nathanin tyttäristä, 18-vuotias Matilda muutti Kalteenmäkeen avioiduttuaan Topiaan Taavetti-pojan kanssa.
Leena Ulrika Matintytär kuoli 51-vuotiaana Kalteenmäessä Tapaninpäivänä vuonna 1887.
Seitsemänkymppinen Topias Antinpoika avioitui kolmannen kerran. Morsian tuli Isoahon torpasta, Maija Liisa oli viisikymppinen, puolisokea leski (rippikirjassa merkintä vasen silmä sokea).
Muutaman vuoden kuluttua Topias kuoli ja Maija Liisasta tuli jälleen leski. Maija Liisa ei tiettävästi enää avioitunut uudelleen vaan eli lesken elämäänsä jossain Kalteenmäen tuvan nurkassa.


maanantai 30. maaliskuuta 2015

Nimenmuutoksia

Iittiläisiä nimiä; Suuri adressi v.1899
Isoisäni, monttööri Lauri Nylund suomensi Iitissä vuonna 1935 perheensä sukunimeksi Noresmaa. Viimeisin tuon sukunimen kantaja oli tätini Hilkka, joka otti sen uudellleen käyttöön 1970-luvulla. Suomen sukututkimusseuran tietokantoja selatessani katselin mihin sukunimiin muut Nylundit olivat nimensä vaihtaneet, siellä olikin yllättävän paljon samantyyppisiä nimiä; Norjama, Norjamaa (Helsinki, Vaasa), Norjava (Forssa, Artjärvi), Norjavirta (Helsinki), Normala (Yläne), Norosara (Viipuri), Nortelehto, Nortiola (Pori), Nuorimo (Oulu) ja Nurttila (Hyvinkää).



Kaikki eivät kuitenkaan pyrkineet eroon vierasperäisestä nimestään, jotkut halusivat vaihtaa supisuomalaisen nimensä pois kuten Iitin kunnassa asuneet talollinen Kana, maanviljelijä Makkara, rouva Matola ja herra Pölhö, leskirouva Papu, asentaja Hiiva ja herra Lupunen. Vuonna 1906 otti Iitissä eräs maakunnastaan ylpeä herra uudeksi nimekseen Kymenlaaksonen.
Olipa Uudellamaalla 30- ja 40-luvulla muuan mies hakenut sukunimensä muutosta yli kaksikymmentä kertaa, ehdotelmia olivat muun muassa; Canhao, Coutno, Cunatro, Kesano, Tarnoen, Zirfrix, Huprotkart, Toyono, Proikohao, Bikero ja Perelmo.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Aatamin sukua

Maanmittaushallituksen kartta 
Sain viimeinkin selvitettyä yhden esi-isäni syntyperän, Simo Friman (1822-1882), oli mummoni Ainon (1895-1935), Tuomas-isän isä Kymenlaaksosta.

Kymijoki toimi Pikkuvihasta lähtien, vuodesta 1743 vuoteen 1811, Ruotsin ja Venäjän rajajokena. Länsirannalla, eli "Ruottin"-puolella, oli Anjalan pitäjän Ummeljoen kylä ja itäpuolella Sippolan Viiala, myöhemmin tunnettu nimellä Myllykoski.
1780-luvun lopulla, Kustaan sodassa,  Ummeljoella mellastivat venäläiset kasakat aiheuttaen pelkoa ja hävitystä. Vanhalle myllypaikalle Ummeljoen kylään oli perustettu jo 1750-luvulla saha, jonka sijainti oli edullinen, sinne pystyi uittamaan puutavaraa Päijänteeltä asti ilman patoja.

Vuonna 1828 Ummeljokelainen sahan työmies Eerik Friman (1793-1846) avioitui Kristiina Aatamintyttären kanssa jolla oli ennestään avioton poika, viisivuotias Simo. Perheeseen syntyi lisää lapsia, joista moni kuitenkin menehtyi tauteihin ja tytär Eevakin hukkui kaksivuotiaana.
Ilmeisesti Simo, "hustrus oäkta barn" eli vaimon avioton poika, tuli isäpuolensa kanssa toimeen, koska 16-vuotiaana muuttaessaan Ummeljoelta Valkealaan käytti nimeä Simo Eerikinpoika Friman.

Kuka sitten oli Simon isä ? Anjalan kastettujen kirjan mukaan vuonna 1822, syyskuun 25. päivä Ummeljoen Uotilassa syntyi avioton poikalapsi.  Simoksi kastetun lapsen isäksi mainitaan renki Simo Juhonpoika,jota en kuitenkaan onnistunut kirkonkirjoista löytämään. Lapsen kummeja olivat Kustaa Söyring, Simo Heikkilä ja Sofia Matintytär.
Simon äiti, Kristiina Aatamintytär (1801-1853), oli myös Uotilassa syntynyt. Kristiinan vanhemmat olivat Uotilan syytinkimies Aatami Heikinpoika (s.1775) ja Maija Stiina Aatamintytär (1778-1852).

Koristeellinen kansilehti Anjalan lastenkirjasta 1781-1798 




Anjala-seura ry
Ummeljoen kylä

lauantai 31. tammikuuta 2015

Tampere 1915

Armonkalliota.  Kuva: K.O.Lumme,Tampere-Seura.
Tampereen kaupungin pinta-ala kasvoi vuoden 1915 aikana reilulla 5,5 hehtaarilla. Kaupungin asukasluku oli vuoden lopussa lähes 45 000. Vuoden 1915 henkikirjasta löytyy Lindholmin sukua itäpuolelta koskea. Armonkalliolla , 9. kaupunginosassa, Tampellan omistamassa talossa asui Kaarlo Lindholmin perhe.

Henkikirjan mukaan talossa asuivat tuolloin 58-vuotias pellavatehtaan puusorvari Kaarlo Alfred, vaimonsa Fredrika, 56. Tyttäret Tyyne Josefina, 32 ja Jenny Fredrika, 23 jotka molemmat oli vapautettu sokeuden vuoksi henkirahan maksusta. Sokeuden syystä ei ole tietoa. Tyyne Josefina oli muuttanut sukunimekseen Lainio vuonna 1907. Lisäksi asunnossa asuivat nuoremmat tyttäret, Lempi Elisabet, 20 joka oli pellavatehtaan kehrääjä sekä16-vuotias karamellitehtaan työläinen, Olga Maria. Perheen aiemmin heikkolahjaiseksi mainittu tytär, Hilja Lydia, 29, löytyy henkikirjasta irtolaisten joukosta.

16. kaupunginosassa, Tammelassa, oli Tampereen kaupunkilähetyksen talo osoitteessa Moisionkatu 37. Talossa asui Kaarlo Lindholmin nuoremman veljen perhe. Maalari Oskar Fredrik, 55, vaimo Maria Vilhelmiina, 55 ja tyttäret Katri Ingrid, 20, tehtaan työntekijä sekä ompelija Jenny Agnes Nyman, 27. Suuri osa Tammelan rakennuksista tuhoutui vuoden 1918 kansalaissodassa, myös kaupunkilähetyksen talo paloi Tampereen valtauksessa.

torstai 22. tammikuuta 2015

Ruotusotilaan vaimo

Etenin sukuani matrilineaarisesti, eli äitilinjaa pitkin, ja päädyin 1700-luvun Iittiin.
Maria Eliaantytär (s.1745) oli ruotusotilaan vaimo. Maria ja Mikko Eerikinpoika Forss (s.1737) asuivat sotilastorpassaan Vuolenkoskella.
Mikko oli  Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Henkikomppanian sotilas nro 52. Katselmusluettelon mukaan hän oli 5 jalkaa ja 8 3/4 tuumaa, eli noin 175 cm pitkä.
Mikko Forss oli vakinaisena ruotusotilaana vuodesta 1768 alkaen parikymmentä vuotta. Perheen vanhin tytär, Beata Mikontytär (s.1771), meni naimisiin Kalaksuen Mäkelän Mikko Jaakonpojan (s.1768) kanssa.
Heidän tyttärensä Eeva Loviisa (s.1801) ja tämän puoliso, Topias Antinpoika (s.1804), olivat palkollisina mm. Lyöttilässä ja Marlebäckin kartanossa.

Eevan ja Topiaksen tytär, Leena Sofia (s.1843), oli piikana Lyöttilän Knaapilassa jossa sai aviottoman tyttölapsen vuonna 1870.
Tämä Maria Leenantytär  meni 18-vuotiaana naimisiin,  puoliso oli suutari Frimanin poika Sippolan Viialasta, Tuomas Simonpoika (s.1861).
Valkealan Kymintehtailla syntyi vuonna 1895 heidän tyttärensä Aino Maria, jonka tytär Dagny Ingeborg (s.1922) oli minun äitini.

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Munkkiniemen muonarenki

Munkkiniemen kartano, Signe Brander 1908 (Helsingin kaupunginmuseo)
Keväällä vuonna 1906 kuoli Kirkkonummella muonatorppari Adolf Viktor Henrikssonin (1863-1927) vaimo Antoinette Sofia os. Lönnqvist (1863-1906), seitsemän lapsen äiti. Saman vuoden joulukuussa Henrikssonin perhe sekä perheen 17-vuotias tytär Elna Antoinette, piika Hilasta, muuttivat Kirkkonummen Hirsalasta Helsingin pitäjään, Munkkiniemen kartanoon.

Adolf Viktor oli kartanossa muonarenkinä. Yli 500 hehtaarin kartanossa oli lähes 10 hehtaarin kokoinen puisto. Suuri kartano työllisti paljon väkeä ympäri Suomea. Jo runsaan vuoden kuluttua Adolf Viktor muutti lapsineen jostain syystä takaisin Kirkkonummelle mutta tytär Elna avioitui kartanon rengin, Karl Henrikssonin, kanssa. He asuivat myöhemmin ainakin Kaarelassa ja Viinikkalassa. Leskimies Adolf Viktor avioitui myöhemmin Emilia Lindströmin (1879-1943) kanssa ja sai hänen kanssaan seitsemän lasta lisää. Vuoden 1915 henkikirjan mukaan he asuivat torppareina Kirkkonummen Hilassa.

Blogger news