sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Kerpeikkarin kiinniottajan kohtalo

Pitäjänkartasto, Luopioinen.
"Hämäläinen" 16.2.1866
Tuuloksesta 11 päivä helmikuuta. Kaksi äkkinäistä kuoleman tapausta on hiljattain sattunut näillä seutuin. Vähää ennen joulua hukkui Hagberg Tervaniemi Kuohijärveen vaikka ihmisiä kohta hänen pudotessaan oli kylliksi lähellä, ja vielä ylössaatua järvestä oli kädet olleet niin kovin puristettu kelkan nappuloihin, jota lykkäsi edellänsä, että oli suuri työ niitä irti saadessa. Omatunto rauhoitetaan vaan tällä vanhalla sananparrella: " jos sen on aika tullut, niin ei kukaan voi sitä virottaa."
Lauvantaina 20 päivä viime kuuta kuoli taas seurakuntamme ja koko keräjäkuntamme vanhin lautamies Kustaa Lepistö Kukkiajärveen niin matalaan paikkaan että ainoastaan kolme kyynärätä oli vettä. Hevonen, joka myös upposi samaan läpeen, pelasti itsensä uimalla rantaan, mutta sai seisoa reisiään myöden vedessä koko yön aamuun asti. Nämät kaksi vainajata olit seutukuntamme mahtavia miehiä, lahjoitetut hallitukselta kunnia-merkillä; edellinen siitä että hän 16 vuotta takaperin kiiniotti sen hirviän, kymmenkertaisen murhamiehen Johan Aataminpojan, ja jälkimäinen siitä että hän lähes 40 vuotta oli palvellut lautamiehenä tässä keräjäkunnassa.

Syksyllä vuonna 1849 otettiin Padasjoella, Palsan myllyllä, kiinni Suomen historian ilmeisesti pahin murhamies, 12 ihmistä murhannut Juhani Aataminpoika eli Kerpeikkari (1826-1854). Murhaajaa vangitsemassa ollut Palsan mylläri Henrik Mikonpoika Hagberg (1814-1865) muutti myöhemmin Luopioisten Kuohijoelle. Syksyllä vuonna 1865 Hagberg, vaimo Kustaava Storm (1813-1895) ja tytär Anna Kustaava (s.1848) muuttivat Tervaniemeen Kuohijärven rannalle, jossa sitten tuo edellä kuvattu murheellinen tapahtuma sattui. Tytär Anna Kustaava avioitui Kustaa Juhonpojan kanssa joka hoiti sittemmin talon isännyyttä, leski Kustaava sai asua talossa syytingillä kuolemaansa saakka.

Henrik Mikonpoika Hagberg ja Kustaava Storm olivat molemmat syntyperältään Luopioislaisia.
Henrik oli Tuomolan torpparin poika Kantolan kartanosta. Kustaava syntyi aviottomana, äiti oli 20-vuotias itsellinen Eeva Liisa Storm Kyynäröstä. Isäksi on merkitty kapteeni Georg Vilhelm von Schildt (1786-1863), Hauhon Alastalon rusthollista jossa näyttää asuneen koko ikänsä avioitumatta. Schildtit ovat vanhaa aatelissukua, tunnetuin lienee fennomaani Wolmar Schildt eli Wolmari Kilpinen (1810-1893) joka oli Georg Vilhelmin veljenpoika eli Kustaavan serkku. Syntyperästään huolimatta Kustaava oli piikana ennen kuin vihittiin vuonna 1839 ja muutti Henrikin kanssa Padasjoelle Palsan myllyyn.

Juhani Aataminpojasta on tehty mm. näytelmä Kuohijoen kesäteatterissa, historioitsija Teemu Keskisarja on kirjoittanut kirjan "Suomen ainoa sarjamurhaaja". Nyt näyttäisi olevan tekeillä jopa elokuva .

Linkkejä aiheeseen: 
Wikipedia Juhani Aataminpoika
Kuohijoen kesäteatteri, balladi kerpeikkarista (Aslak Christiansson)
Kerpeikkarin vankiloukko Viaporissa
Palsan myllymuseo   

Blogger news