Isäni pelkäsi ukkosta. Yleensä hän maalla ollessamme meni autoon istumaan jos vain sellainen pihassa oli. Laittoi vielä hatun silmille ja istui siellä kunnes ukonilma oli mennyt ohi.
Äitini kertoi usein kovasta ukonilmasta, jolloin Kotaperällä kuoli salamaniskuun muistaakseni 12-vuotias tyttö. Seuraavan kuvan olen itselleni luonut lapsena kuulemani perusteella;
Perheeni oli ollut saunassa ukonilman alkaessa, ja meni heinälatoon ukkosta suojaan. Kova tuuli kuitenkin avasi ladon isot pari-ovet, ja salaman iskujen valossa he näkivät kuinka pihakoivun latva pieksi myrskyssä maata. Äitini kävi sulkemassa ovet mutta ne aukesivat aina uudelleen ja äiti kastui hetkessä läpimäräksi.
Näin kirjoitti tuosta viikonlopusta isäni päiväkirjassaan:
27.7.Lauantai. Kaupalla yksin. Tänä iltana kävi kesän hirvittävin ukkosilma ja kova myrsky joka teki tuhojaan. Salama iski Kirppulan Sinikan kuoliaaksi noin 9 aikaan tänä iltana ja Mannisen Ilmarin, Hilkan ja Sepon tainnoksiin. Sinikan kuolema teki järkyttävän vaikutuksen.
28.7.57. Sunnuntai. Eilen iltanen hirmumyrsky kaatoi paljon metsää, noin 30 puuta meidänkin lisämaalta. Tänä iltana tein Uunon kanssa taas tilit selväksi töistä ja puotiveloista. Jäin noin 5.000 mk saamaan. Suorannassa oli evankeliumijuhlat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti