lauantai 31. tammikuuta 2015

Tampere 1915

Armonkalliota.  Kuva: K.O.Lumme,Tampere-Seura.
Tampereen kaupungin pinta-ala kasvoi vuoden 1915 aikana reilulla 5,5 hehtaarilla. Kaupungin asukasluku oli vuoden lopussa lähes 45 000. Vuoden 1915 henkikirjasta löytyy Lindholmin sukua itäpuolelta koskea. Armonkalliolla , 9. kaupunginosassa, Tampellan omistamassa talossa asui Kaarlo Lindholmin perhe.

Henkikirjan mukaan talossa asuivat tuolloin 58-vuotias pellavatehtaan puusorvari Kaarlo Alfred, vaimonsa Fredrika, 56. Tyttäret Tyyne Josefina, 32 ja Jenny Fredrika, 23 jotka molemmat oli vapautettu sokeuden vuoksi henkirahan maksusta. Sokeuden syystä ei ole tietoa. Tyyne Josefina oli muuttanut sukunimekseen Lainio vuonna 1907. Lisäksi asunnossa asuivat nuoremmat tyttäret, Lempi Elisabet, 20 joka oli pellavatehtaan kehrääjä sekä16-vuotias karamellitehtaan työläinen, Olga Maria. Perheen aiemmin heikkolahjaiseksi mainittu tytär, Hilja Lydia, 29, löytyy henkikirjasta irtolaisten joukosta.

16. kaupunginosassa, Tammelassa, oli Tampereen kaupunkilähetyksen talo osoitteessa Moisionkatu 37. Talossa asui Kaarlo Lindholmin nuoremman veljen perhe. Maalari Oskar Fredrik, 55, vaimo Maria Vilhelmiina, 55 ja tyttäret Katri Ingrid, 20, tehtaan työntekijä sekä ompelija Jenny Agnes Nyman, 27. Suuri osa Tammelan rakennuksista tuhoutui vuoden 1918 kansalaissodassa, myös kaupunkilähetyksen talo paloi Tampereen valtauksessa.

torstai 22. tammikuuta 2015

Ruotusotilaan vaimo

Etenin sukuani matrilineaarisesti, eli äitilinjaa pitkin, ja päädyin 1700-luvun Iittiin.
Maria Eliaantytär (s.1745) oli ruotusotilaan vaimo. Maria ja Mikko Eerikinpoika Forss (s.1737) asuivat sotilastorpassaan Vuolenkoskella.
Mikko oli  Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Henkikomppanian sotilas nro 52. Katselmusluettelon mukaan hän oli 5 jalkaa ja 8 3/4 tuumaa, eli noin 175 cm pitkä.
Mikko Forss oli vakinaisena ruotusotilaana vuodesta 1768 alkaen parikymmentä vuotta. Perheen vanhin tytär, Beata Mikontytär (s.1771), meni naimisiin Kalaksuen Mäkelän Mikko Jaakonpojan (s.1768) kanssa.
Heidän tyttärensä Eeva Loviisa (s.1801) ja tämän puoliso, Topias Antinpoika (s.1804), olivat palkollisina mm. Lyöttilässä ja Marlebäckin kartanossa.

Eevan ja Topiaksen tytär, Leena Sofia (s.1843), oli piikana Lyöttilän Knaapilassa jossa sai aviottoman tyttölapsen vuonna 1870.
Tämä Maria Leenantytär  meni 18-vuotiaana naimisiin,  puoliso oli suutari Frimanin poika Sippolan Viialasta, Tuomas Simonpoika (s.1861).
Valkealan Kymintehtailla syntyi vuonna 1895 heidän tyttärensä Aino Maria, jonka tytär Dagny Ingeborg (s.1922) oli minun äitini.

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Munkkiniemen muonarenki

Munkkiniemen kartano, Signe Brander 1908 (Helsingin kaupunginmuseo)
Keväällä vuonna 1906 kuoli Kirkkonummella muonatorppari Adolf Viktor Henrikssonin (1863-1927) vaimo Antoinette Sofia os. Lönnqvist (1863-1906), seitsemän lapsen äiti. Saman vuoden joulukuussa Henrikssonin perhe sekä perheen 17-vuotias tytär Elna Antoinette, piika Hilasta, muuttivat Kirkkonummen Hirsalasta Helsingin pitäjään, Munkkiniemen kartanoon.

Adolf Viktor oli kartanossa muonarenkinä. Yli 500 hehtaarin kartanossa oli lähes 10 hehtaarin kokoinen puisto. Suuri kartano työllisti paljon väkeä ympäri Suomea. Jo runsaan vuoden kuluttua Adolf Viktor muutti lapsineen jostain syystä takaisin Kirkkonummelle mutta tytär Elna avioitui kartanon rengin, Karl Henrikssonin, kanssa. He asuivat myöhemmin ainakin Kaarelassa ja Viinikkalassa. Leskimies Adolf Viktor avioitui myöhemmin Emilia Lindströmin (1879-1943) kanssa ja sai hänen kanssaan seitsemän lasta lisää. Vuoden 1915 henkikirjan mukaan he asuivat torppareina Kirkkonummen Hilassa.

Blogger news