maanantai 24. helmikuuta 2014

Färmin sukujuuria

    Hilma Gustava Meling os. Ferm
    Sahalahden Hampaala

    Pirkanmaalla, Sahalahden Pakkalan kylässä on vielä nykyäänkin talo, joka on nimeltään Hampaala. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Hampaalan isäntänä on Klemetti Mikonpoika. Hänen varallisuutensa käsitti kaksi tammaa, neljä lehmää, seitsemän lammasta, kuusi vuohta, yhden sian, neljä nuorempaa nautaa ja kuparia 15 markalla. Hampaalan talon lisäksi hän omisti eräsijan "Muramassa" eli Muuramessa, tähän erämaahan kuului myös nykyinen Muuramen kirkonkylä.

    Klemetti Mikonpojasta alkaa talonpoikaissuku, jota voidaan seurata isästä poikaan aina nykypäivään saakka. Yksi sukuhaara jatkuu tällä tavalla Längelmäen ja Kuhmalahden kautta, päättyen Heinolaan ja Ferdinand Färmiin.


    Kangasalan Vääksystä Heinolaan

    Ferdinand Färm (1845-1912) oli räätälinä Paason kartanossa, puoliso Maria Juhontytär (1850-1935) tuli saman kartanon Kiviojan torpasta. Perheeseen syntyi kuudentena lapsena tytär joka sai nimekseen Hilma Gustava (1883-1971). Jos sukua edetään nyt naislinjaa pitkin äidistä tyttäreen ja Hilmasta tähän päivään, niin viidettä polvea ovat mm. kaksi tytärtäni.

    Sukunimenä  Färm/Ferm on vanha sotilasnimi jonka merkitys eri käännösten mukaan on "nopsa,nokkela","tiukka","taitava". Sotilaita ei kuitenkaan suvussa näytä olleen, enimmäkseen he olivat räätäleitä, mylläreitä ja seppiä. Hilmakin oli muistitietojen mukaan taitava kutomaan kuten viereinen kuva todistaa. 

    Ferdinandin äiti, Fredrika Färm os. Hammarin (1818-1883), kuoli Heinolassa puoli vuotta ennen Hilma Gustavan syntymää. Ferdinandin isä oli mylläri Mikko Rafael Färm (1819-1860). Mikko Rafael toimi myllärinä useissa paikoissa, Kangasalan Vääksyn kartanossa, Nastolan Seestassa ja Heinolan Tuusjärvellä, asui elämänsä viimeiset vuodet Tuusjärven kartanon torpparina. Mikko Rafaelin isosiskon, Stiina Lovisan, tyttärenpoika (ja Hilma Gustavan pikkuserkku) oli kirjailija,teatterimies,suku- ja asutushistorian tutkija Jalmari Finne.(mm.Kiljusen Herrasväen kirjoittaja)


    Kuhmalahden Pohjan Maijalasta  Kangasalan Vääksyyn

    Mikko Rafaelin vanhemmat olivat seppä Mikko Heikinpoika Färm (1773-1833) ja Anna-Liisa Flinkman (1779-1845), räätälin tytär Hauholta. Mikko Heikinpoika oli syntynyt Kuhmalahden Pohjan Maijalassa jonne hänen isoisänsä Juho Juhonpoika oli aikoinaan tullut vävyksi Längelmäen Tunkelolta. Mikko sai sepänopin isänsä, pitäjänseppä Heikki Juhonpojan (1746-1825) pajassa Maijalassa. Mikko Heikinpoika harjoitti sepänoppia Kuhmalahdella josta muutti v.1808 pitäjänsepäksi Kangasalan Vääksyyn jossa hoiti myöskin myllärin tehtävät.

    Juho Juhonpoika (n.1700-1782) oli rusthollarin eli ratsutilallisen poika Längelmäen Tunkelon tilalta. Avioitui vuonna 1731 Kuhmalahden Pohjan Maijalan  Maria Jaakontyttären (1716-1769) kanssa. Sulhasen äiti Margareta Yrjöntytär lahjoitti parille kolme tynnyriä rukiita, tynnyrin ohria,tynnyrin herneitä, nuoren hevosen, kaksi lypsylehmää, vasikan ja vuohen.
    Morsiamen isä Maijalan isäntä Jaakko Tuomaanpoika puolestaan lupasi perintöoikeuden taloon hänen kuolemansa jälkeen. Juho Juhonpoika olikin sitten appensa jälkeen Maijalan omistaja aina vuoteen 1759.


    Längelmäen Tunkelo

    Juho Juhonpojan isä Juho Yrjönpoika Hampainen (n.1655-1738) syntyi Sahalahden Hampaalassa seitsemän sukupolvea alussa mainitun Klemetti Mikonpojan jälkeen. Avioitui vuonna 1695 Sahalahden Rautialan tyttären, Margareta Yrjöntyttären (n.1673-1743) kanssa. Osti pari vuotta myöhemmin Längelmäeltä Tunkelon ratsutilan jonne muuttivat asumaan. Tunkelon isäntänä vuosina 1698-1723 ja omaksui nimekseen talon nimen. Toimi myös kirkonisäntänä isovihan aikaan, lainaus Längelmäen pitäjähistoriasta:

    "Kirkkoisäntä Juhana Tungeloinen (Tunkelo) oli vainovuosinakin aina koettanut huolehtia pahimpien kirkon vaurioiden korjaamisesta. Paitsi,että hän omilla hevosillaan oli hakenut viiniä Pohjanmaalta, jolloin häneltä yksi hevonen oli varastettukin, hän korjautteli kirkon eteisen ja luuhuoneen lattioita  ym. Kun hän 1726 pyysi jonkinlaista korvausta 7 vuodelta, joina hän "ryssän ajalla" oli tointa hoitanut, ei hänelle kuitenkaan voitu mitään antaa, kun ei niinä vuosina oltu mitään tulojakaan saatu."

    Juho Yrjönpojan kuoltua laadittiin leskeksi jääneelle Margaretalle seuraavanlainen syytinkisopimus:
    "Syytinkietuihin kuului ´koillinen pirtti´, aitta ja kamari, kuitenkin niin, että molemmat pojat saavat uunissa kypsentää leipää, 6 tynnyriä viljaa, ne kummassakin vainiossa olevat pellonpalat, jotka isävainaja oli vaimoaan varten merkinnyt ja jotka poikien tuli muokata,lannoittaa ja kylvää, teuraslehmä ja -hieho, 6 lammasta, 2 sikaa ja 2 porsasta. Poukan aputilan verot maksettiin leskiemännälle eikä talon kummankaan puolikkaan isännille. Äiti sai ottaa talon irtaimistosta mitä halusi, ja niillä varoilla mitä hänelle tulisi kuollessaan jäämään, pidettäisiin hautajaiset, loppu jaettaisiin kaikkien lasten kesken."

    Juhon ja Margaretan lapsista nuorin, Matti Juhonpoika (1711-1765) lähti opiskelemaan Turun yliopistoon ja omaksui nimen Svedelius.Vihittiin papiksi v.1730. Oli Padasjoen kappalaisena kiistelty henkilö sopimattomien elämäntapojensa takia. Tunkelon ratsutila jaettiin kahden vanhimman veljeksen Mikon ja Eliaksen kesken Tunkeloon ja Tunkelon Isotaloon joka on tänäkin päivänä suosittu juhla- ja retkikohde. Samaista Tunkelon Isotalon sukuhaaraa ovat myöskin valtiopäivämies Elias Ekman ja poikansa kielitieteilijä E.A.Tunkelo.

    Lainaukset ja lähteet Pekka Mikkolan kirjasta:  "Klemetti Mikonpoika ja jälkipolvet 1539-1939"

    4 kommenttia:

    1. Tervehdys Ilpo,

      Hakukone löysi tämän sivun kun etsin yhteyksiä Kuhmalahden Pohjaan. Kerrot hienon tarinan Mikko Heikinpojasta ja hänen suvustaan.

      Oletko katsonut mitä tapahtui hänen 2 vuotta nuoremmalle pikkuveljelleen, Simolle. Hän nimittäin muutti silloiseen Ruoveteen, nykyiseen Mänttä-Vilppulaan, isännöi siellä Isoniemen kruununtilaa, joka sijaitsi aivan nykyisen Serlachiuksen Joenniemen kartanon naapurissa. Ajallisesti nämä kaksi eivät kuitenkaan koskaan kohdanneet. Simolla oli useita lapsia, mutta olen löytänyt myöhempiä jälkiä vain hänen esikoisestaan, tytär Sophia Fredrikasta, joka avioitui Johan Simonpojan kanssa, joka myös oli osin kuhmalahtelaista sukua. He hankkivat oikeuden Johanin isän jälkeen Haikkasalon kruunun tilaan Keuruun kylässä mutta Johan kuoli varhan ja Sophia Fredrika lapsineet joutui mieron tielle. Yksi Sophian ja Johanin lapsista oli isoisäni isä.

      Jos oikein tulkitsen, niin yhteinen esi-isämme on Maijalan seppä Heikki Juhonpoika.

      Kiitokset vielä hienosta postauksesta.

      Terveisin

      Timo

      Timo.Ali-Vehmas at iki.fi

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Kiitoksia,en ole tarkemmin Maijalan sepän muiden lasten vaiheita selvitellyt mutta hauska kuulla jos jutusta oli hyötyä, suurin ansio lankeaa kyllä tuolle Pekka Mikkolan kirjalle -ilpo

        Poista
    2. Mielenkiintoista! Itse kun olen suoraan näitä Sahalahden Hampaaloita niin on aina hauska tietää mihin kaikkialle väkeä onkaan samalta mäeltä päätynyt, kuin mistä itsekin olen kotoisin.

      VastaaPoista
    3. Moi. Onko tämä tuttu https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/21806?show=full. Make

      VastaaPoista

    Blogger news