Rublia ja Punanen Ruunahevonen

Taannoin kirjoitin vuonna 1892 tapahtuneesta August Keljon murhasta. Murhatun Augustin äiti, Amalia, oli lähtöisin Kotamäen talosta Kotaperältä. Tammikuussa 1858, Amalian täyttäessä neljätoista vuotta, kuoli hänen äitinsä tuolloin yleiseen punatautiin.
Leena Matintytär oli kuollessaan 45-vuotias. Perunkirjoitus ja perinnönjako eli "kalunkirjotus" pidettiin maaliskuun lopulla.         Toimituksesta tehdyn asiakirjan teksti on hieman vanhahtavaa ja murteellista, Amalia on erheellisesti merkitty vain kymmenvuotiaaksi.    
                                                                                                                                                                                                          

Wuona 1858 se 27 päivä maaliskuuta toimitettiin kalunkirjotus ja jako ala kirjoittajalta kanssa lautamiehenä olleen talonmiehen Abrahan Paanalan Kuukkajärven kylästä ja talonmiehen Herman Sillanpään Kotamäin talosta Kuukkajärven kylästä.
Kotamäin talosta Kuukkajärven kylästä edesmenneen talon emännän Leena Matintyttären jälkeen joka avijoliitossa elettyvä miehensä Nathanael Kotamäin kanssa on synnyttänyt 5 lasta, tytär Wilhemmiina (22) poika Matti (20) poika Erland (14) poika Kalle(13) ja tytär Amaalja 10 vuoden vanha joitten alaikäisyden hoitajaksi löyyttiin kalunkirjoituksessa talonmies Davit Niemijärvi Multijan kappelista.
Leskimies tykö sanottiin ylösantamaan omaisuuen - että hän valallisella velvoituksella voi ihtesä puhistaa jos niin voittaa mahtais. Kalun kirjotus ja jako tapahtuu kuin seuraa.

Kiintiä omaisuus on kronun 1/16 osa manttaalija Kronun taloa N:o 23 Kuukkajärven kylästä.
Irtain omaisuutta
Rauta kaluja
1.rautaseiväs 1 rubla, 1 piilu 50 kopeekkaa, 2 kirvestä yht 50 kop. 1 saha 20 kop., 1 höylä 15 kop., wasara 10 kop., 1.het hohtimet (pihit) 10 kop., 3 kuokkaa yht 30 kop., 5 sirppiä yht 50 kop., 6 viitaketta yht 1 rubla 20 kop., 2 rautataikkoa yht 20 kop., 1 rautapuntari 50 kop., 1 iso pata 2 rublaa, 1 myös pieni pata 50 kop., 2 palo atraa yht 60 kop., pellon atra 50 kop., 1 rauvotettu kirkkoreki 5 rublaa, 1 rauvotettu kirstu 20 kop.,
Puu Kaluja
1 kangaspuut 50 kop., 2 tusinaa maitopyttyjä 80 kop.,1 kirnu 25 kop., 2 lypsy kiuluva yht. 10 kop.,1 iso maito saavi 10 kop., 4 suurta putelija yht. 50 kop.,
nahka ja ajokaluja                                          
2.het ajo länget yht 50 kop.1.het mäkivyöt 40 kopeekkaa. 1/2 vuotaa parkittuva nahkaa 75 kop.
Eläimmijä
1. Punanen Ruunahevonen 35 rublaa, 1.myös vanhempi hevonen 20 rublaa. 4 emä lehmää yht 50 rublaa, 1 mullikka 6 rublaa, 3 lammasta yht 3 rublaa 35 kopeekkaa, 2 pukkia 75 kopeekkaa, 1 sika 1 rubla.
Kaikki kalut yhteensä 132 rublaa 95 kopeekkaa.

Maksamisia Tästä
Tuomarin raha 30 kopeekkaa, Vaivasten raha 16 1/2 kopeekkaa, Lasaretin prosentti 16 1/4 kopeekkaa, Kartta paperia kahteen kappaleeseen tätä 16 kop.,lautamiesten matka 64 kopeekkaa, Toimitusmiehen palkka 2 rublaa.
Kaikki maksut 3 rublaa 42 3/4 kopeekkaa.
Pesään jääpä vara 129 rublaa 53 1/4 kopeekkaa.

Tämän pesuuen ja sen maksujen oikein ilmoitetuksi kun se minun vaimmoni kuollessa oli vähintäkään tahtollani pitäen eli pois jättäen vakuutan valallisella velvoituksella, paikka ja aika kun edellä on.
Nathanel Kotamäki

Jako on tapahtunut asian omaisten suostumuksesta seuraavassa järjestyksessä. Että ei irtain omaisuus tulis myötäväksi niin on leskimies Nathaanaell Kotamäki suostunut maksamaan kaikki tässä pesässä olevat ulosmaksut. Paits tätä on hän suostumuksellaan ruvennut maksamaan lastensa osaa vastaan (50) wiisikymmentä Rublaa Hopiassa, josta vainajan ennen avijoliittoa tehtyllen ja jo nyt kalunkirjotuksessa saatuvilla olleellen pojalle, Joonas Leenanpojalle Petäjäveillen on ennen luvatusta suostumuksesta maksettu 3 Rublaa, niin jääpä summa 47 neljäkymmentä seihtemän Rubla tulee pesässä olevain lasten välillä jaettavaks niin että joka pojalle 2 osaa ja tyttärillen 1 osa seuraavassa järjestyksessä.                
                                                                                                                                                                                                      pojalle Joonas Leenanpojalle Petäjäveille maksettu äitivainajansa lupauksen mukaan ja nyt suostuttu 3 Rublaa.                                   Tytär Wilhemmiina jonka osa on 5 Rublaa 87 1/2 Kopeekkaa.
    Poika Matti jonka osa on 11 Rublaa 75 Kopeekkaa.
      Poika Erlandin osa on myös 11 Rublaa 75 Kopeekkaa.
        Poika Kallen osa on myös 11 Rublaa 75 Kopeekkaa.              
          Tytär Amaalijan osa on 5 Rublaa 87 1/2 Kopeekkaa.

Tässä Kalun kirjoituksessa on olleet saatuvilla ja ovat tässä toimitettuun jakoon kaikin puolin tyytyväiset aikaan ja paikassa kun ennen sanottu on
Joonas Leenanpoika  Petäjävesi          David Niemijärvi  Förmyntäri

Kalun kirjotuksen, Ennen kuulutetulla ajalla, Kun myös jaon asian omaisten suostumuksen mukaan Tapahtuneksi todistaa lauta miehinä olleet miehet, paikka ja aika kun ennen.
Abraham Paanala                                                    Herman Sillanpää

Kautta
Aug.Jääskäläin
Lukkari Uuraisilla                
                                                                                                                                                                                                          

Sanastoa: piilu= leveäteräinen kirves, viitake = viikate, taikko = talikko, atra = atrain, rauvotettu = raudoitettu, puteli = pullo, förmyntäri = holhooja, 1.het = yhdet, 2.het = kahdet

Vuonna 1858 Suomen rahayksikkö oli Venäjän rupla, markka tuli Suomeen vasta vuonna 1860.
Rahanarvonlaskurin mukaan vuoden 1858 yhtä ruplaa vastaava rahamäärä olisi nykyään noin 17 euroa. Eli Kotamäen tyttöjen perintö oli noin 100 euron ja poikien 200 euron arvoinen. Kallein tarvekalu oli viiden ruplan eli 85 euron arvoinen kirkkoreki. Punainen ruunahevonen oli 35 ruplan eli n. 600 euron arvoinen.      
                                                                                                                                                                                                          


Kotamäen talo sai pian uuden emännän. Seitsemän kuukautta vaimon kuoleman jälkeen 43-vuotias leskimies Nathan ja 22-vuotias talollisen tytär Leena Ulrika Matintytär vihittiin Petäjäveden Sakarissa. Seuraavana päivänä nuorikko muutti Kotamäkeen ja perhe alkoi kasvaa. Lapsia syntyi toistakymmentä parin vuoden välein.
Vuonna 1878 Fritjof-pojan syntyessä Nathan-isä oli jo 63-vuotias, kummeina olivat Aati-pappani vanhemmat Taavetti Ahola ja vaimonsa Leena Ulrika. Seuraavana vuonna Nathanin vanhin tytär, 43-vuotias Vilhelmiina meni naimisiin muonarengin kanssa jääden asumaan Kotamäkeen. Vilhelmiinaa oli rippikirjoissa luonnehdittu sanalla "fjoskig" eli hassu, myöhemmin mainittiin myös mielenvikaiseksi.

Nathan Matinpoika kuoli Kotamäessä vuonna 1881. Isäntänä oli jo tuolloin vävy, Multialta taloon tullut Erland Taavetinpoika. Leena Ulrika avioitui vuoden kuluttua toisen lesken, Topias Antinpojan kanssa. Topias oli Kalteenmäen isäntä ja Hilma-mummoni isoisä. Piakkoin myös yksi Leena Ulrikan ja Nathanin tyttäristä, 18-vuotias Matilda muutti Kalteenmäkeen avioiduttuaan Topiaan Taavetti-pojan kanssa.
Leena Ulrika Matintytär kuoli 51-vuotiaana Kalteenmäessä Tapaninpäivänä vuonna 1887.
Seitsemänkymppinen Topias Antinpoika avioitui kolmannen kerran. Morsian tuli Isoahon torpasta, Maija Liisa oli viisikymppinen, puolisokea leski (rippikirjassa merkintä vasen silmä sokea).
Muutaman vuoden kuluttua Topias kuoli ja Maija Liisasta tuli jälleen leski. Maija Liisa ei tiettävästi enää avioitunut uudelleen vaan eli lesken elämäänsä jossain Kalteenmäen tuvan nurkassa.