Aholan väkeä 1900-luvun alussa

Uuraisten rippikirjan mukaan vuosina 1900-1909 Aholassa nro 24 asuivat seuraavat henkilöt;

Talollinen David Hetanpoika (s.1836) ja vaimonsa Leena Ulrika Kasperintytär (s.1849). Leena Ulrika kuoli tuntemattomaan sairauteen vuonna 1902.  David eli Taavetti kävi lähes joka kesä Herran ehtoollisella, ehkä oli syytäkin koska rikosluettelossa on kaksi merkintää ilmeisesti viinankeitosta.

Uuraisten rippikirjaa 1900-1909 (Sshy)

Edellisten lapset; Otto Wiktor (s.1875), Aino Eliina (s.1880), Matti(s.1882), Nestor (s.1885),Asaria (s.1887) ja Aadi Rikhard (s.1890).

Otto oli mennyt naimisiin vuonna 1908, jolloin vaimo Eufemia Topiaantr. Pirkkanen (s.1888) oli muuttanut Aholaan. Pariskunnalla oli 1909 syntynyt lapsi, Elli Martta.
Aino oli muuttanut pois vuonna 1904 mennessään naimisiin Otto Kallenpoika Rossin kanssa.
Matilla ja Nestorilla  on viimeinen ehtoollismerkintä syyskuulta 1904, molemmilla merkintä "Ameriikassa".

Talossa olivat piiat Iida Maria Vilhelmintr. Lähteinen (s.1884) vuosina 1902-1903.
Hulda Kallentr. Pitkälä (s.1881) vuosina 1905-1906. Matilda Mikkelintytär Hankanen (s.1887) vuodesta 1905. Matildalla merkintä "Ameriikassa" joka kuitenkin ylipyyhitty.

Piikana oli 15-vuotiaasta lähtien myös Leena Ulrikan veljentytär, Etna (Edna) Johanna Hermannintytär Pukkila (s.1889) Meni vuonna 1906 piiaksi Kotamäkeen jossa kihlautui Paatelasta olleen Taavetti Hermaninpojan kanssa, tämä kihlaus kuitenkin purkautui. Merkintä rippikirjassa: "Saanut 9/1 1907 Tuomiokapitulin erokirjan kihlauksesta". Muutti tämän jälkeen takaisin Aholaan josta edelleen Petäjävedelle jouluna 1909.

Leena Ulrikan isä, vanha isäntä "eläkemies" Kasper Eerikinpoika (s.1821) joka kuoli vanhuuteen vuonna 1905.
Edellisen poika Herman Kasperinpoika Pukkila (s.1853) joka kuoli "lankeevaan tautiin" vuonna 1901. Hermannin kerrotaan viettäneen epäsäännöllistä elämää, kuolleitten luettelossa hänet mainitaan "kunnan elätiksi".
Hermanin vaimo Johanna Juhontytär (s.1860) ja lapset Oskar (s.1887), Etna ja Iida Ediita (s.1892). Oskar muutti v.1904 rengiksi Pokelaan jossa oli jo isosisko Emelia piikana.

Itsellinen Joonas Eerikinpoika (s.1855) ja vaimonsa Otteliaana Hermannintytär (s.1863). Joonaksen mainitaan olleen "ajottain vähän mielenvikainen". Muuttivat vuonna 1908 Jyväskylän maaseurakuntaan.

Kaikilla näytti olleen rippikoulu suoritettuna aikuisikään mennessä jonkinlaisella lukutaidolla. Kirjoitustaidosta oli merkintä vain Otto Aholan vaimolla Eufemialla ja piika Iida Lähteisellä.

Lisäksi Aholan tilaan kuului neljä mäkitupaa ja Korpelan torppa.