Rakuunoita Sääksmäeltä

maalaus: Soini Talaskivi

Sääksmäki on Sydän-Hämeen keskeisimpiä muinaispitäjiä. Sääksmäen kihlakunta kattoi keskiajalta aina 1800-luvun lopulle asti koko läntisen Hämeen; se ulottui etelän Somerolta kauas Päijänteen pohjoispuolelle saakka. Sääksmäen Rapolassa kohoaa Suomen suurin muinaislinna, joka aikanaan on hallinnut Hämeen tärkeimpiä vesistöreittejä. Sääksmäessä on viljelty ohraa ja alkuvehnää ainakin 3000 vuoden ajan. "Millään muulla pitäjällä Suomessa ei ole yhtä mahtavaa menneisyyttä: suuri muinaislinna, 25 vanhinta nimeltä ja asuinpaikalta tunnettua suomalaista talonpoikaa - ja Ritvalan helkajuhla" (akateemikko Matti Kuusen lausunnon mukaan). - Lainaukset Kari Rydmanin kotiseutuarkisto-sivuilta.


Sääksmäen Saarioispuolen ikivanha pääkylä Tarttila on ollut Sääksmäen helaavieton pääpaikkoja. Matti Martinpoika Tranberg (1708-1771) Tarttilasta, oli yli 30 vuoden ajan rakuuna Sääksmäen komppaniassa, joka kuului Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmenttiin. Vuonna 1748 alkaneisiin Viaporin linnoitustöihin ei Matti joutunut, myöskin Pommerin sota  käytiin ilman tuolloin jo yli 50-vuotiasta rakuuna Tranbergia. Matin ensimmäinen vaimo oli vuodesta 1734 Brita Markuksentytär Sääksjärven Voipaalasta, toinen vaimo Valpuri Juhontytär.

1730-luvun alussa rykmenttiin liittynyt Matti Martinpoika oli Sääksmäen komppanian rakuuna nro 27 aina 1760-luvulle saakka, jolloin hänen paikalleen astui poika Jaakko Matinpoika Tranberg (1748-1815). Samoihin aikoihin rakuunarykmentin päälliköksi tuli eversti Jaakko Maunu Sprengtporten joka oli suunnittelemassa ja toimeenpanemassa kuningas Kustaa III:n vallankaappausta.

Matin nuorempi poika Erkki Matinpoika Tranberg (1751-1809) oli rakuuna nro 119 Sääksmäen Ritvalassa. Ritvalan kylä kuului samaan rakuunarykmenttiin mutta eri komppaniaan (Toisen Majurin komppania, Second Majorens Compagnie.) Vuoden 1789 katselmuksessa Erkki oli 5 jalkaa ja 7 tuumaa pitkä, eli noin 165 cm, tuuman pitempi kuin veljensä Jaakko. Veljesten ratsut olivat 10-vuotiaat, vieläpä korkeudeltaan samat 9 vaaksaa ja 3 tuumaa eli n. 140 cm. Jaakolla oli vaimo Maria Heikintytär (s.1749) ja ainakin kaksi poikaa Heikki ja Erkki.

Erkki Matinpojan vaimo vuodesta 1776 alkaen Liisa Heikintytär (1750-1824), heillä ainakin kuusi lasta, joista kaksi vanhinta kuoli pienenä. 1790-luvulla Erkki Tranberg Ritvalan Vastamäestä mainitaan jääkäriksi ja sukunimi muuntui muotoon "Strandberg". Tytär Beata Erkintytär syntyi vuonna 1787, kummeina olivat jääkäri Nils Ridwall ja kutoja Matti Tamlander vaimoineen.
Kutoja Tamlander ja vaimonsa Maria Erkintytär olivat kummeina myös vuonna 1794 syntyneelle Hedvigille, toisina kummeina klarinetin soittaja Jaakko Willman ja vaimo Maria Matintytär.

Kummeista huolimatta jääkärin tytär päätti kuitenkin avioitua sotilaan kanssa.
Vuonna 1822 Hattulassa, elokuun viimeisenä sunnuntaina, Hedvig Erkintytär avioitui Suomen kaartin sotilaan, tarkk´ampuja  Henrik Johan Lindolmin (1795-1840) kanssa. Seuraavan viikon maanantaina heille syntyi poika joka sai nimekseen Aleksander Konstantin.

Perhe hajosi vuonna 1833 Hämeenlinnassa. Huhtikuussa 38-vuotias Hedvig Erkintytär, sotilaan vaimo, kuoli keuhkotautiin. Helluntaina kaksivuotias Mariana kuoli isorokkoon. Isä Lindholm otti Hauhon Hyömäeltä uuden vaimon, 26-vuotiaan Anna-Liisa Erkintyttären jonka kanssa muutti Viaporin kautta Helsinkiin, mukana tuli 8-vuotias Frans. Vanhin lapsi, 11-vuotias Aleksander muutti äidin siskon, Beata Erkintyttären perheeseen Pirkkalaan kasvatiksi.

Rakuuna Tranbergin tyttärenpoika, Aleksander Lindholm, avioitui Pirkkalan Tohlopista olleen Eeva-Kaisa Kallentyttären kanssa. Perhe muutti voimakkaasti teollistuvalle Tampereelle, jossa Aleksander työskenteli Frenckellin paperitehtaassa.
Aleksander Lindholm kuoli 73-vuotiaana Tampereella Martinpäivänä vuonna 1895. Tuolloin perheeseen syntyneestä seitsemästä lapsesta oli elossa vain kolme; vanhin poika, isänsä mukaan nimetty Aleksander Konstantin 47, Kaarlo Alfred 38 ja Oskar Fredrik 35. Neljästätoista lapsenlapsesta vanhimmat olivat 18-vuotiaat Lydia ja Jalmari, nuorimmat kaksivuotias Lempi ja puolivuotias Katri. Puoliso Eeva-Kaisa kuoli vuonna 1905 Tampereella 81-vuotiaana.

Tässä muutama vanhempi juttu Lindholmien vaiheista Tampereella:

Lindholmeja Tampereella 1800-luvun lopulla
Lindholm, Pinninkatu 38
Tampere 1915