tiistai 22. maaliskuuta 2016

Jalmari Parikan esivanhempia

Jalmari Parikka
Mummoni Aino Railon (s. 1895 Valkeala, k.1935 Iitti) ensimmäinen aviomies oli näyttelijä, teatterinjohtaja, punakaartin päällikkö Jalmari Parikka (s.1891 Sortavala, k.1959 Helsinki).
Jalmari Parikan sukujuuret tulevat Laatokan Karjalasta.


Jarrumies ja loisen tytär 

Jalmarin vanhemmat olivat Juhana Pekanpoika Parikka ja Anna Katrintytär Leskinen
Juhana (Johan, Juho) Parikka syntyi  23.11.1866 Ruskealan pitäjän Ruisselässä eli kirkonkylässä, jossa hänen vanhempansa olivat tuolloin kirkkoherran torppareina. Juhana asusteli 1880-luvulla mm. Kurkijoella ja Impilahdella. Syyskuussa vuonna 1890 Juhana meni Sortavalassa naimisiin. Aliupseeri, 23-vuotias Juhana Parikka vihittiin Sortavalan Lahenkylästä olleen 19-vuotiaan loisen tyttären,  Anna Katrintytär Leskisen kanssa. Annan äidillä, Katri Antintytär Leskisellä (s.1841 Sortavala, Lahenkylä) oli neljä aviotonta lasta, joista 27.6.1871 syntynyt  Anna oli nuorin.

Juhanan ja Annan vanhin lapsi, Hjalmar Fabian syntyi 16.10.1891. Vuonna 1894 perhe muutti Viipuriin jossa asuivat mm. Papulassa. Juhanasta tuli rautatieläinen ja ammatiksi vakiintui jarrumies. Toinen lapsi Toini Ester syntyi Viipurissa 12.4.1900. Juhana Parikka jäi leskeksi vuonna 1902 kun Anna kuoli rintatautiin.



Kajaanista Kurkijoelle

Seuraavana kesänä Juhana avioitui uudelleen. Liitosta Sortavalasta olleen Fredriikka Oravaisen kanssa syntyi neljä poikaa. Perhe muutti Kajaaniin vuonna 1905.
Vuonna 1907 olivat Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit ja Laukon torpparihäädöt. Keväällä "Kaikuja Kajaanista"-lehti ilmoittti pakkohuutokaupasta : "Myydään jarrumies Johan Parikan ulosottoon kirjoitettua irtainta; 1 piironki, 2 sänkyä, 1 kirjoituspöytä, 1 kuvastin, 2 tuolia ja kiikkutuoli". 
Kesällä oli Parikan 125 mk:n vekseli joutunut Kauppalehden protestilistalle.

Kajaanin Sos.dem.valitsijayhdistyksen perustava kokous pidettiin vuonna 1909. Yhdistyksen asiamieheksi valittiin jarrumies Juho Parikka. Seuraavana vuonna Kajaanin työväentalolla pidetyn kirjaltaja-yhdistyksen vuosikokouksessa  osaston asiamieheksi ja Gutenberg-lehden kirjeenvaihtajaksi valittiin 18-vuotias Hjalmar Parikka. (Jalmari oli ensimmäiseltä ammatiltaan kirjaltaja). Vuonna 1910 Parikat muuttivat Kajaanista Kurkijoelle. Ainakin vielä vuoden 1915 henkikirjoissa jarrumies Parikan kuusihenkinen perhe asui Elisenvaarassa Kurkijoella.


Ruskealan entinen jahtivouti ja varanimismies 

"Keisarillinen majesteetti on armossa nähnyt hyväksi antaa eläkkeet ylimääräisistä eläkevaroista sekä lahjapalkkiot seuraaville henkilöille, nimittäin: ... ..18:o Ruskealan pitäjän piirin entiselle jahtivoudille, varanimismies Pietari Parikalle vuotuisen 100 markan suuruisen elinkautisen apurahan, maksettavaksi tammikuun 1 p:stä 1892; "  (Suomalainen Wirallinen Lehti 3.12.1892)

Näin armollisesti Keisari Aleksanteri III muisti Juhana Parikan isää Pietari eli Pekka Jaakonpoika Parikkaa joka pojanpoikansa Jalmarin tavoin harjoitti eläessään montaa tointa; torppari, pitäjänsorvari, jahtivouti ja varanimismies. Eläessään hän ei ehtinyt Keisarin antamaa eläkettä nauttimaan, varanimismies Pekka Parikka kuoli jo tammikuun 13.päivä 1892 Ruskealan Matkaselässä. Kuolinsyynä oli vanhuus.
Varanimismies Parikka oli syntynyt  kesäkuun 13. päivä vuonna 1825 Käkisalmen Alapuustin kylässä, jossa oli tuolloin seurakunnan lastenkirjojen mukaan kaikkiaan kymmenen Parikka-nimistä perhettä, olipa kylässä myös Parikanmäki.
Laatokan Karjalaa
Vuonna 1849 "sorvarin kisälli" Pekka Parikka vihittiin Käkisalmella Jaakkimalaisen Anna Immosen kanssa. He asettuivat Jaakkiman Lahdenpohjaan, lapsia syntyi neljä. Kesäkuussa 1858 Anna, sorvarin vaimo, kuoli keuhkotautiin 34-vuotiaana.


Kirkollista sukua Jaakkimasta

Seuraavan vuoden jouluna Pekka avioitui Maria Paganuksen (s.1830) kanssa Sortavalassa. Liiton kolmesta lapsesta nuorin oli edellämainittu Juhana Pekanpoika Parikka. Maria oli Jaakkimalaista Paganus-sukua, nimen otti 1600-luvulla käyttöön Jaakkiman ensimmäinen kirkkoherra Simon Paganus. Maria Paganuksen isoäidin isä, Juho Turkulainen, oli puolestaan 1700-luvulla spögubbe eli unilukkari. Pekka Parikan leski, Maria Paganus asui vielä vuonna 1909 vävynsä perheen kanssa Hukkakallion mökissä Ruskealan Matkaselässä.


Talonpoikia Käkisalmen Alapuustista

Pekka Jaakonpojan isä, talollinen Jaakko Pekanpoika Parikka (s.1793) syntyi ja asui Alapuustin kylässä kuten hänen isänsä ja isoisänsäkin, Pekka Jaakonpoika (1762-1808) ja Jaakko Ristonpoika Parikka (k.1782). Puolisotkin olivat lähitienoolta; Valpuri Kotonen (s.1798) Norsjoelta, Katariina Ruuska (s.1768) Hirvisaaresta ja Katariina Lappalainen (1727-1764) Alapuustista.

Linkkejä: Ruskeala / Käkisalmi / VirtuaaliViipuri /Paganus-sukuseura

Koomikko kapinakenraalina /  Ylen elävä arkisto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogger news