 |
| Kuninkaan kartasto 1776 |
Jakob Henrikinpoika syntyi Joensuun torpassa Vihdin Tervalammella vuonna 1784. Torppari-isä, entinen sotilas, tunnettiin nimellä
Klaström. Pojasta ei tullut sotilasta, mutta käytti myöhemmin ajalle tyypillisiä sotilasnimiä.
Vartuttuaan Jakob oli renkinä Vihdin Härköilässä ja naapuripitäjässä Nummella. Muutti syksyllä 1806 Kirkkonummelle Haapajärven kylään, jossa oli renkinä Seppälän talossa aina kevääseen 1808. Ilmeisesti talon tytär, Maria Lovisa (s.1794), jäi mieleen, koska Jakob palasi Kirkkonummelle jo seuraavana vuonna.
Elettiin vuotta 1809 jolloin Suomen sota loppui ja maamme hallitsija vaihtui. Maria Lovisa Henrikintytär ja Jakob Henrikinpoika kuulutettiin syyskuun alussa Ruotsin valtakunnassa, mutta vihittiin lokakuussa Suomen suuriruhtinaskunnassa. Morsian oli viisitoistavuotias talollisen tytär Kirkkonummen Seppälästä ja sulhanen kymmenen vuotta vanhempi renki Vihdin Uuskylästä. Kaksi kuukautta myöhemmin syntynyt tytär sai nimekseen Hedvig (Hedda) Lovisa. Tuolloin isälle on merkitty sukunimeksi Hastig (nopea).
Taloon muuttanut vävy oli varmaankin tervetullutta työvoimaa, koska Seppälän isäntä,
Henrik Matinpoika (1753-1809), oli kuollut rintapistokseen aiemmin keväällä ja talon ainoa poika oli vasta kolmentoista. Kun leskiemäntä
Leena Henrikintytär (1762-1813) sairastui ripulitautiin ja kuoli, tuli tästä nuoresta
Henrik Johanista (1796-1830) isäntä. Talo sai myös piakkoin emännän, 17 vuotias
Maria Sofia Kustaantytär (1796-1867) tuli läheisestä Lapinkylästä. Tämän pariskunnan lapset alkoivat myöhemmin käyttää sukunimenään patronyymiä, eli isännimeä,
Henriksson.Maria Lovisa asui perheineen vielä muutamia vuosia Seppälässä. Lapsia syntyi lisää, Maria Sophia 1812 ja Anna Charlotta 1814. Vuoden 1817 paikkeilla perhe muutti syytinkitorppareiksi Seppälän talon torppaan. Tämä oli eräänlaista perinnönjakoa, veli sai talon ja siskon perhe asumisoikeuden eli syytingin torppaan. Tässä Lustigkullan torpassa perhe alkoi käyttää nimeä Lustig (lystikäs, hauska). Vuosien mittaan torppaan syntyi lapsikatras josta ainakin kolme nuorinta menehtyi jo pienenä.
Seppälän isäntä kuoli sydänvaivaan joulukuussa 1830, häneltä jäi raskaana oleva vaimo ja kuusi alaikäistä lasta. Kaksi viikkoa isänsä kuoleman jälkeen syntynyt poika, joka sai nimekseen Adolf, oli vaimoni Rakel-mummun isoisän isä. Lustigkullan torpassa Maria Lovisa sai "vilutaudin" ja kuoli vain vuoden veljensä jälkeen 37 vuoden iässä. Tyttäristä vanhin ja nuorin, Hedda ja Eva Stiina (s.1817) olivat Seppälässä piikana jonkin aikaa 1830-luvulla. Torppariperhe hajaantui viimeistään kun Jakob Henrikinpoika Lustig kuoli halvaukseen 54 vuoden iässä.
Maria Lovisan ja Jakobin tyttärien elämästä löytyi jotain tietoja.
Hedda Lovisa sai renki Samuel Brandtbergin kanssa aviottoman lapsen, Karl Vilhelmin v. 1831. Oli sittemmin Seppälässä piikana, kunnes avioitui vuonna 1841 Skinnarsin rengin Johan Boströmin kanssa ja muutti Espoon Bodomiin. Leskeksi jäätyään oli piikana, kuoli Bodomin Grönkullassa 1873.
Maria Sophia oli Espoossa, Gumbölen Smedsissä piikana, kunnes otti vuonna 1833 muuttokirjan Helsinkiin. Sai siellä kaksi aviotonta lasta, Henrika Sophia 1834 ja Fritjof vuonna 1837, jolloin muutti Viipuriin. Vuonna 1843 avioitui Viaporissa eli Suomenlinnassa venäläisen upseerin, Teofil Schustovitchin kanssa. Maria Sophia kuoli Viipurissa vuonna 1889.
Anna Charlotalla oli kaksi aviotonta tytärtä, Maria Charlotta (s.1840) ja Amanda Carolina (1848-1858) joitten kanssa hän kierteli piikana eri puolilla pitäjää. Avioitui vuonna 1859 muonatorppari Karl Lindströmin kanssa ja muutti Kirkkonummen Smedsbyhyn jossa kuoli 1874.
 |
| Kirkkonummi,Haapajärven kirkko, valmistui v.1823 (Finna /M.Jokinen) |
Birger Hedbergin kirjassa (Haapajärvi - min hemby, Haapajärvi - kotikyläni, Helsinki 2004) kerrotaan kylästä seuraavaa:
Haapajärven kylä sijaitsee Kirkkonummen kunnan pohjoisessa osassa samannimisen järven rannalla.
Kylässä oli 1500-luvulla viisi tilaa, Maula, Nissilä, Seppälä, Pussila ja Skinnars. Kylä oli nimistöstä päätellen alkujaan suomenkielinen mutta ruotsalaistui 1700-luvulta alkaen. 1840-luvulla papiston tiedon mukaan konfirmoitiin rippikoulussa 83 ruotsinkielistä mutta vain 21 suomenkielistä. "Kyrkslätt socken"-kirjassa kerrotaan kylän väkimäärästä ja kielijakaumasta vuonna 1900, Seppälän tilalla oli tuolloin kaikkiaan 63 henkeä joista suomenkielisiä vain 11. Suuri väkimäärä viittaa siihen että kaikki näistä eivät olleet palkollisia, piikoja ja renkejä vaan suurin osa lienee ollut mäkitupalaisia ja muita maattomia.
Vaimoni isän äidin suku on pääsääntöisesti Kirkkonummelta, joukossa on talollisia ja heidän torppareitaan, maatonta väestöä, käsityöläisiä, kalastajia. Haapajärvellä sukua asui yhtäjaksoisesti ainakin Seppälässä (Henriksson) 1860-luvun lopulle saakka ja Skinnarsissa (Lindström) 1700-1800 luvulla.
