Lasaretti

Arno Forsius kirjoittaa artikkelissaan Suomen terveydenhuollon murros 1880-luvulla mm. seuraavasti :"Suomessa oli 1880-luvun alkaessa lääkäreitä noin 160 eli yksi lääkäri keskimäärin 13 300 asukasta kohden. Hammaslääkäreitä maassamme oli tuolloin kymmenkunta. Läänin- ja yleisiä sairaaloita valtakunnassa oli 1880-luvun alkaessa ainoastaan 16. Niiden lisäksi jouduttiin ajoittain perustamaan ylimääräisiä sukupuolitautisten parantoloita. Yksityisiä sairaaloita ja vankilasairaaloitakin oli muutama. Sairaaloissa hoidettiin vuosittain yhteensä noin 13 000 potilasta. Mielisairaiden hoitopaikkoja oli varsin niukasti ja laitoksiin pääsy saattoi kestää vuosia.".....
"Kuppatautia sairastavia hoidettiin sairaaloissa vuosittain noin 5000 ja kaikista hoitopäivistä käytettiin sukupuolitautisten hoitoon melko tarkoin puolet."



Suomalainen Virallinen Lehti 16.10.1877:

"Summittainen luettelo sairashoitolaitoksiin Suomessa otetuista sairaista v.1876"

Helsingissä Yleisen sairashuoneen tehokkain oli kuppatautien osasto, jossa oli lähes 35 tuhatta hoitopäivää. Lähes seitsemästäsadasta potilaasta uloskirjoitettiin terveenä 471. Kuolleita oli vain seitsemän. Suurin kuolleisuus oli lääkeosastolla jonka vajaasta seitsämästäsadasta potilaasta kuoli 80.
Synnytystoiminta näytti sujuvan jo tuolloin koska Lapsensynnytysosaston vajaasta kolmestasadasta potilaasta kuoli vain kahdeksan.
Helsingin hulluinhoidon parannuslaitoksessa oli 157 potilasta joilla yli 34 tuhatta hoitopäivää. Potilaista terveinä uloskirjoitettiin 27.

Kaupunkien lisäksi Ahvenanmaalla oli kaksi sairashuonetta, Tohmajärvellä ylimääräinen kuppatauti-sairashuone sekä "Säiliön (Seilin) hulluin säilytyslaitos".

Kaikkiaan koko maassa hoidettiin vuonna 1876 yli 12 tuhatta sairasta joista viittätuhatta hoidettiin Yleisten sairashuoneitten lasarettiosastoilla ja saman verran kuppatautiosastoilla Yleisissä ja Ylimääräisissä sairashuoneissa.