Muuttoja ja muutoksia

"Amerikkaan, tuonne kaukaisen lännen maille matkustelee yhä kansalaisia Sippolan Viialasta. Niinpä ensi viikon aikanakin kuuluu menevän eräs kokonainen perhekunta sekä muutamia nuoria miehiäkin. Mainitusta kylästä on parin viimeisen vuoden ajalla Amerikkaan muuttanut monta perhettä ja kymmenittäin nuoria miehiä ja nuorukaisia. Muutamat kirjoittavat ansaitsevansa toimeentulon hyvästi, jota vastoin toiset huonosti. Ylipäänsä valittavat kaikki että raskasta ja kovaa työtä saa tehdä aamusta iltaan saakka."   

(Kotkan Uutiset 6.4.1906).   

Titania Eteläsatamassa/ Finna

Suutari Jaakko Simonpoika Frimanin (1857-1923) ja vaimonsa Ida Matilda os. Ukkola (1866-1938) perheestä eivät lännen maille lähteneet nuoret miehet vaan nuoret naiset. Sippolan Viialassa (joka nykyään on Kouvolan Myllykoskea) asuneen perheen viidestä tyttärestä Amerikkaan lähti neljä. Myllykosken paperi- ja puuhiomossa työskennellyt vanhin tytär, Elin Olga (s.1887) lähti ensimmäisenä vuonna 1909. Elomaaksi nimensä muuttanut Elin maksoi matkastaan 225 markkaa matkustaessaan Titania-laivalla Hangosta Englantiin josta edelleen Majesticilla New Yorkiin. 

Myöhemmin seurasivat perässä Fiina (s.1894), Aino Aleksandra (s.1898) ja Martta Matilda (s.1905) jotka kaikki olivat matkaan lähtiessään vain seitsemäntoistavuotiaita.  Martan tiedetään kuolleen Amerikassa 19-vuotiaana vuonna 1924, muiden vaiheista ei ole tietoa, kirkonkirjaan oli vain kirjattu "Amerikassa" ja lähtövuosi. Vuonna 1938 kuolleen perheen äidin, Ida Frimanin kuolinilmoituksessa mainittiin "lapset ja lastenlapset täällä ja Amerikassa".

Viides tytär, Rauha Ingrid (s.1902) avioitui sittemmin Jalmari Elorannan kanssa. Näiden viiden tyttären lisäksi Frimanien perheessä oli neljä poikaa joista yksi kuoli lapsena. Kuten vanhin tytär, niin myös vanhin poika suomalaisti  sukunimensä, Edvard (s.1889) käytti sukunimeä Lehto, hän perusti perheensä Kajaaniin. Toivo Ivar (s.1896) muutti Viialasta 1926 Kuusankoskelle. Vanhemmat veljet sotivat punakaartissa, nuorin veli Veikko Allan (s.1908) kaatui jatkosodassa vuonna 1941.

Friman nimen oli aikoinaan ottanut käyttöön Jaakon isä, suutari Simo Friman (1822-1882) isäpuoleltaan  Eerik Frimanilta. Simo oli avioton lapsi, äiti oli Kristiina Aatamintytär (1801-1853) Anjalan Ummeljoelta. Isästä Simo Juhonpojasta (s.1793?) ei ole juuri muuta tietoa kuin että hän oli renkinä Napan Mikkolassa Elimäellä ja lähtöisin Iitistä. 

Keväällä 1906 J.V. Snellmanin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi järjestettiin suuri nimenmuutoskampanja, tuolloin 25 000 suomalaista muutti nimensä. "Nimien suomalaistaminen oli osa ajan kansallisaatetta. Fennomaanien iskulauseena oli että suomenmielinen oli myös suomenkielinen. Nimen suomalaistamalla saattoi ikäänkuin julistaa suomenmielisyyttään."  (Tomas Sjöblom ,Yliopisto-lehti 2018)

Friman-nimensä suomalaistivat myös Jaakon nuoremmat veljet Tuomas (1861-1915) ja Antti (1873-1918). Tuomas, joka oli Aino-mummoni isä, muutti vuonna 1912 perheensä nimeksi Railo. Antti Friman otti nimekseen Wapaa. Nimi ei ollut tässä tapauksessa enne, Antti kuoli punavankileirillä vuonna 1918.