Espanjantauti

Espanjantaudiksi kutsuttu maailmanlaajuinen influenssaepidemia puhkesi keväällä 1918 ja levisi parissa kuukaudessa ympäri maapalloa. Kaikkiaan tauti vei mennessään kymmeniä miljoonia, joidenkin arvioiden mukaan jopa sata miljoonaa ihmistä. Suomessa kuolonuhreja oli noin 25 000.  Maamme oli taudin tullessa kaoottisessa tilanteessa. Sisällissota oli juuri päättynyt, vankileireillä oli 80.000 ihmistä kurjissa oloissa ja maassa elintarvikepula. Tauti esiintyi muutaman kuukauden väliajoin puhkeavina epidemia-aaltoina. Helsingissä pahin tilanne koettiin keväällä 1919. Vielä talvellä 1920 Inarissa menehtyi lähes kymmenesosa kunnan väestöstä.


Helsingin sairaalat täynnä. Tauti raivoaa kouluissa.
"Kaikki Helsingin sairaalat ovat nyttemmin viimeisiä sijoja myöten täynnä potilaita. Vain sattumalta voidaan joissakin sairaaloissa saada sijaa jollekulle potilaalle. Jonkun verran parannusta on tässä suhteessa odotettavissa, kun Hesperian sairaala toivotaan saatavan kuntoon huomiseksi. Sinne on tarkoitus siirtää krooonilliset sairaat Kivelän sairaalasta. Siirron kautta vapautuneet sairassijat käytetään espanjantautia potevia varten. Kaupungin kouluihin, niinhyvin oppi-kuin kansakouluihinkin on tauti levinnyt. Toistaiseksi ei kuitenkaan koulujen sulkemista pidetä tarpeellisena." (Uuden Suomen Iltalehti 1.4.1919)

Naisten "asevelvollisuus" Helsingissä toimeenpantava.       
Kasvavaa vaaraa torjumaan!
"....Päivä päivältä nähdään, että vakituiset terveysviranomaisemme eivät jaksa yksinään lannistaa kulkutautia ja asettaa rajaa sen yhä suuremmalle leviämiselle. Lääkärit ovat lopen uupuneita, yleiset ja yksityiset sairaalat ovat täynnään potilaita ja varsinkin sairaanhoitajista on huutava puute. Viimemainituista samoinkuin lääkäreistä on osa saanut tartunnan, joten sairastuneiden tyydyttävä hoito käy vielä vaikeammaksi.Kaikkein kipeimmin nopean ja ylimääräisen avun tarpeessa ovat kuitenkin varattomat ja muuten hätääkärsivät kodit, joissa sairaus kaataa vuoteeseen useampia, usein kaikki perheenjäsenet.  Nykyhetken oloista köyhimmän väestöosan kodeissa voivat diakonissat ja kotikatsastajat kertoa järkyttäviä asioita. Ihmisiä kuolee kaiken avun ja hoidon puutteessa. ......Edellä mainittiin että Helsingin yleiset sairaalat eivät enää voi ottaa vastaan uusia potilaita, vaan ovat varavuoteetkin jo käytännössä ja että sairaanhoitajista on huutava puute. Näistä vaikeuksista ei ole muuta pääsyä kuin että joku yleinen rakennus varustetaan kiireimmiten väliaikaiseksi sairaalaksi ja että sivistyneet naiset Helsingissä vapaaehtoisesti ottavat hoitajina ja avustajina taistellakseen kulkutautia vastaan. Jälkimmäinen sopii erinomaisesti siksi naisten asevelvollisuudeksi, josta julkisuudessa on naistenkin puolelta puhuttu."  (Uuden Suomen Iltalehti 1.4.1919)

Suupohjan Kaiku 1.4.1919

13.4.1919  Uuden Suomen sunnuntai-numeron etusivulla kerrottiin mm. Helsingin vapautuksen muistojuhlasta ja Pariisin rauhankonferenssista. Sisäsivuilta löytyy uutisia espanjantaudista; Viikolla tautiin sairastuneiden lukumääräksi Helsingissä kerrottiin 2409 henkeä. Edellisellä viikolla sairastuneita oli 1982. Kuolemantapauksia pääkaupungissa  oli 142, kuolleita oli 90 enemmän kuin edellisellä viikolla.
Myös sotaministeriö toimi ja rokotuskokeiluun haettiin apua länsinaapurista;
"Sotaministeriö on asettanut kolme automobiilia terveydenhoitolautakunnan käytettäväksi lääkärien ja sairaanhoitajattarien kuljettamiseksi sairastuneitten luo. Automobiileja voidaan tilata puhelimella 280."

"Terveydenhoitolautakunta on ollut sähköteitse yhteydessä Tukholman vastaavien viranomaisten kanssa saadakseen selville, millä tuloksella Tukholmassa on käytetty rokotusta espanjantautia vastaan. Tuloksena on ollut,  että Ruotsista on tilattu rokotusaineita täälläkin toimeenpantavia  kokeiluja varten."

Tauti oli saanut suuren vallan myöskin Tuusulan pitäjässä, varsinkin sen eteläosissa;  "Useimmat sairastumiset ovat sattuneet työmiesten keskuudessa, jotka käyvät töissä Helsingissä. Vastustaakseen taudin levenemistä ovat paikalliset viranomaiset kieltäneet iltamien, tanssitilaisuuksien ym. sellaisten pitämisen. Keravan eläväinkuvain teatterit on niinikään suljettu."




Espanjantauti lisääntyy yhä edelleen huomattavasti.

Helsingin Nimikirja ja osotekalenteri 1920

...."Kuten aikaisempienkin tautijaksojen aikana on tälläkin kerralla avattu ylimääräisiä sairaaloita ja vähemmän käytettyjä muita osastoja on muodostettu influenssasairaita varten. Mm. on kaksi koleraparakkia sisustettu tarkoitusta varten ja paraillaan laitetaan kolmatta parakkia kuntoon. Marian ja Kivelän sairaaloissa on ruokasalitkin otettu käytettäväksi potilaiden hoidossa. Sairaanhoitajatarten puute tuottaa tälläkin kerralla suuria vaikeuksia. Se ei ole vähimmin vaikeuttanut uusien osastojen kuntoonsaamista."  (Uusi Suomi 23.1.1920)


Linkkejä:

Kun espanjantauti riehui suomessa/ Historiallinen yhdistys/Linnanmäki 

Espanjantauti Inarissa /Samimuseum.fi/Linnanmäki
                                       
Yle/ Espanjantauti- influenssapandemioista pahin