 |
| Kuva: Piqsels |
Toinen hevonen herätti isäntänsä varasta tavoittamaan.
"Viime maanantain ja tiistain välisenä yönä noin puolenyön aikaan varastettiin Multian pitäjän Väätäisten kylässä Notkon talossa hevonen.Varkaus huomattiin kuitenkin heti yöllä kello puoli kahden aikaan, joten varkaan takaa-ajoon voitiin pikaisesti ryhtyä. Varkaan murtauduttua talon lukittuun talliin oli toinen tallissa ollut hevonen päässyt irti ja oli se jonkin ajan kuluttua mennyt tuvan akkunaan kolistelemaan herättäen siten talonväen. Kun isäntä oli huomannut hevosen, oli hän mennyt viemään sitä talliin, mutta tällöin huomannut toisen hevosensa, valjaiden ja rattaiden kadonneen ja nähnyt tallin oven rikkimurretuksi.
Saatuaan tuoreista jäljistä selville, minnepäin varas oli ajanut, lähti isäntä ajamaan varasta takaa polkupyörällä Myllymäelle, missä ilmoitti asiasta Ähtärin piirin nimismiehelle. Nimismies Niilo Järvilehto ryhtyi heti asiasta tiedon saatuaan ja otettuaan selkoa, mihin suuntaan varas oli ajanut, tarmokkaaseen takaa-ajoon ja tavoittikin autolla ajaen varkaan Keuruulla jo kello puoli viiden aikaan. Varkauteen syyllinen, joka on pidätetty on ilmoittanut nimekseen Emil Hokka, kotoisin Sääksmäen pitäjästä. Toimitetussa tutkimuksessa on ilmennyt epäilyksiä, että sama henkilö olisi syyllinen kuluvan kuun 1 päivän vastaisena yönä Multian Sahrajärvellä tapahtuneeseen hevosvarkauteen , joka on vielä selvittämättä, mutta johon poliisitutkinnossa nyt saataneen valaistusta. Mainittakoon että Hokka on kuluvan kuun 10 päivänä ottanut piletin Turusta Jyväskylään, mistä on Saarijärven kautta kulkenut Multialle. Pidätettäessä tavattiin häneltä rahaa 2500 mk." (Satakunnan Kansa 14.10. 1927)
--------------------------------------------------------------------------------------------------
"Kuten aikaisemmin on mainittu, ilmoitti Multian hevosvaras nimekseen Emil Hokka. Kuulusteltuna edelleen ilmoitti hän nimekseen Oskar Marianpoika Palomäki l. Palonen, kotoisin Evijärveltä Hevossalon kylästä, synt. 1894, muistamatta syntymäpäivää ja kuuta. Kun pidätetyn viimeksi ilmoittama nimi ei tuntunut oikealta, niin kuulusteltiin häntä uudelleen, jolloin hän ilmoitti nimekseen Emil Hetanpoika Kroksjö Ähtärin pitäjän Ylisalon kylästä, synt. 25.7.1882. Viimeksi mainitun hän omaksui Keuruun kihlakunnan oikeudessa. Oikeudessa kielsi syytetty hevosvarkaudet sekä sanoi ostaneensa tuntemattomilta miehiltä hevoset. Hokka-Kroksjötä koskeva syyte lykättiin marraskuun 23 pnä pidettäviin välikäräjiin, johon mennessä Petäjäveden nimismiehen on otettava selvä syytetyn henkilöllisyydestä ja toimitettava alkukuulustelut.
Oikeuden käsittelyn jälkeen passitettiin Hokka-Kroksjö Vaasan lääninvankilaan. Kun vanki kahlehdittuna oli saapunut Haapamäen asemalle, sai hän vanginkuljettajalta luvan mennä aseman käymälään jossa pudotti itsensä käymälän reijästä alas, koettaen päästä sitä tietä karkuun. Kun käymälän alustan luukku oli ulkopuolelta lukittu, joutuikin karkulainen umpikujaan, voimatta omin avuin päästä pois likakuopasta, jossa tuhri itsensä niin pahoin, että ei tahtonut enään kelvata vankivaunuun, jossa toiset vangit ilmaisivat ankaran paheksumisensa moisen likamikon tuomisesta heidän joukkoonsa. - Aikaisemmin yritti mainittu vanki karata Keuruun vankiasemalta. Pakoyritys huomattiin kuitenkin hyvissä ajoin. Kun vanki saapui Vaasan lääninvankilaan niin ilmoitti hän siellä taas uuden nimen itselleen. Vankilassa tunnettiin vanki kuitenkin pian siellä ennen olleeksi Otto Lähteiseksi, synt. 7/9 1895, kotoisin Uuraisten pitäjän Kuukkajärven kylästä. Lähteinen on viime syyskuun 21 pnä vapautunut Turun keskusvankilasta.
Lähteinen on aiemmin rangaistu seuraavasti: v.1919 törkeästä varkaudesta 1 v. kuritushuonetta; v.1921 kahdesta törkeästä varkaudesta 2 v. 6 kk. kuritushuonetta; v. 1922 varkaudesta 10 kk kuritushuonetta; v.1925 varkaudesta 2 v. kuritushuonetta."
(Keuruu-Pihlajavesi-Multia 2.11.1927)
----------------------------------------------------------------------------------------------------
Otto Hetanpoika Lähteinen syntyi vuonna 1895 Lähteenmäen torpassa Uuraisten Kotaperällä, jonne suku oli muuttanut muutama sukupolvi aiemmin Multian Karhumäestä. Oton äiti, Heta Stiina Matintytär (1854-1913), oli "ripitetty neljästi salavuoteudesta" eli hänellä oli neljä aviotonta lasta eli äpärää. Äidin sisarella Helena Matintyttärellä (1860-1903) aviottomia lapsia oli kolme. Heta ja Helena asuivat itsellisinä Lähteenmäen torpassa. Oton eno oli räätäli Vilhelmi Matinpoika Lähteinen (s.1852), Vilhelmillä oli suuri lapsikatras ja hänet mainittiin jo nuorena "jalkapuoleksi".
Otto Lähteisen lapsuudesta ei ole tarkempaa tietoa, rippikoulua Otto kävi yhdessä serkkujensa Aadin, Sulon ja Väinön kanssa. Otto näytti pärjänneen rippikoulussa hyvin, vahvin alue oli "raamatun historia", siitä tuli täysi X-merkintä. Toukokuussa 1911 Otto Hetanpoika pääsi ehtoolliselle Uuraisten kirkossa kuudenkymmennen muun nuoren kanssa.
Jouluaaton aattoyönä vuonna 1920 Otto viilasi Höytiällä Takalan torpan aitan lukon rikki ja varasti 60 kg lihaa. Hän piti kuitenkin sen verran melua että torpan väki heräsi ja varas jäi kiinni. Myöhemmin Otto sai mainetta kuuluisana hevosvarkaana ja istui vankilassa pitkiä aikoja. Oton myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Multian hevosvaras Hokka-Kroksjö-Otto Lähteinen.
"Mainittua hevosvarasta koskevaa asiaa käsiteltiin Keuruun välikäräjillä 22.11.joihin Lähteinen oli tuotu lääninvankilasta lujasti raudoitettuna. Oikeudessa kielsi Lähteinen häikäilemättömästi syyllisyytensä varkauksiin. Selittäen, että hän oli muuten vain kävelemässä maantiellä, edessään sattumoisin kulkevan ja ilman ajajaa olevan hevosen jäljessä silloin, kun hänet Ähtärin nimismies pidätti. Oikeudessa esitti Lähteinen pitkän kirjallisen vastineen, jossa hän vaati rangaistusta kaikille niille henkilöille, jotka olivat aikaisemmin asiassa kuultu todistajina sekä niille, jotka tiesi asiassa tulevan todistajiksi, jopa niillekin, joista hänellä ei ollut tietoa, väittäen kaikkien todistavan väärin ja vaatien kaikki todistajat jäävättäväksi. -Ähtärin nimismiehelle vaati hän rangaistusta siitä, kun oli mennyt oman toimipiirin yli ja vanginnut hänet Keuruun piirissä ja maksanut hänen takaa-ajosta johtuneet kyytimaksut hänen varoistaan, Keuruun nimismiehelle siitä, kun oli häntä kuulustellut, vaikka kysymyksessä oleva rikos oli tapahtunut Petäjäveden piirissä; Petäjäveden v.t. nimismiehelle siitä, kun hän oli haastanut vääriä todistajia häntä vastaan, kauppias Valkolalle siitä, kun Valkola oli "kuulustellut" häntä ja pitänyt poliisitutkintoa hänen kanssaan, olematta Petäjäveden v.t. nimismies; Tampereen poliisilaitoksen etsivän osaston komisaariolle, väärän poliisikuulustelupöytäkirjan laatimisesta; Ruovesi-Tampere-laivan kapteenille, avunannosta rikokseen, koska oli kuljettanut laivassaan varastettua hevosta; laivamiehille ja henkilöille, joille oli myynyt varastamansa hevosen, rangaistusta väärästä valasta; autonkuljettaja Östermannille, jonka autolla hänet tavoitettiin, rangaistusta kiristämisestä. - Lähteinen ilmoitti oikeudessa lähettäneensä samanlaisen kirjelmän sisäasiainministerille.
Lähteisen jäävimuistutuksista huolimatta kuultiin kuitenkin todistajia. Asian edelleen käsittely lykättiin joulukuun 20 p:nä pidettäviin välikäräjiin. Nyttemmin on käynyt selville, että Lähteinen on varastanut myös viime lokakuun 8 päivää vastaisena yönä Humppilassa 13 vuotiaan 3000 mk arvoisen tamman sekä 7 vuotiaan 5000 mk arvoisen tamman valjaineen ja ajopeleineen, myyden ne Pöytyälle, josta ne saatiin pois. Mainittakoon, että eräälle vankitoverilleen oli Lähteinen kopissa kertonut, että hän ei ole tehnyt koskaan työtä eikä tule sitä tekemään, sillä varastaminen on helpompaa ja sitä paitsi tuottavaa."
(Keuruu-Pihlajavesi-Multia 23.11.1927)
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Multian hevosvaras lopullisesti tuomittu.
Otto Lähteinen saanut eri varkauksista yhteensä 11 1/2 vuotta kuritushuonetta.
(Sisä-Suomi 28.2.1928)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti