keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Keväällä 1953

Lauri Noresmaa ja "autokoulun auto"
Talvi 1953 lienee ollut vanhemmilleni raskasta aikaa henkisesti ja taloudellisesti. Äidin äitipuoli Tyyne kuoli marraskuussa -52 ja isä Lauri sairasteli. Tytär teki useita matkoja Uuraisilta Haminaan isäänsä katsomaan. Tauno hoiti lapsia naapurien avustuksella. Isänsä kuoltua tytär järjesti vainajan kuljetuksen ja hautajaiset Uuraisille.
" 24.2.1953 tiistai ja Matin päivä. Äkkilässä ompeluseura. Tänä iltana kuoli Noresmaa klo 10 Helsingin sairaalassa". Noresmaat kävivät tyttären perheen luona Uuraisilla, Kotaperän Kaura-aholla vielä edellisenä kesänä: "1.7.-52 tiistai. Alkoi heinäkuun päivät. Sahattiin kolmeen asti. Sitten kävin Liiposta hakemassa Noresmaat, tulivat kesälomille.Kylvettiin meidän saunassa.2.7.keskiviikko.Saatiin meidän puut sahatuksi.Taaplasin Noresmaan kanssa laudat". 
Laurin kuoltua tytär lähti järjestelemään hautajaisia."26.2.torstai.Inga lähti päivä autossa Helsinkiin.Lainasin rahaa Reino Rossilta 6000mk, Huippulasta 5000mk, Sylvi Mäkiseltä 1500 mk ja isältä 5000 mk. Yhteensä 17.500 mk. Olin kotona lasten kanssa." ..."2.3.maanantai,suoja ilma jatkuu. Olin Uunon ja Reinon kanssa hakemassa Noresmaata Petäjävedeltä Uuraisten hautausmaalle".
 Maaliskuussa perheessä sairastettiin flunssaa,käytiin sarjahiihdoissa ja majoitettiin hautajaisvieraita: "13.3.perjantai. Tukin teossa 10 päivä. Irja-täti Porista ja Toini Jyväskylästä tulivat tänään jo hautajaisiin.".... "15.3.sunnuntai. Ja valkeni maaliskuun 15. päivä tyynen kauniin aurinkoisena. Tänään tehtiin Lauri Noresmaalle viimeinen maallinen palvelus.Hänet haudattiin Uuraisten kirkkomaahan. Meillä oli hautajaiset. Haminasta oli Vaaramaan edustajat".
Noresmaa teki pitkän työuran Vaaramaan autoliikkeessa asentajana eli "monttöörinä" ja korjaamon työnjohtajana, ilmeisesti myös ajo-opetus kuului työnkuvaan. Hautausmaalla käydessä huomaa kivenhakkaajan virheen,kivessä lukee Novesmaa. (Lainaukset Tauno Aholan päiväkirjoista).

torstai 21. helmikuuta 2013

Vaarit sodassa

Muutama vuosi sitten hankin Kansallisarkistosta tietoja isien ja isoisien sotilaskantakorteista

Suomessa oli asevelvollisuus vuodesta 1881 alkaen, ensimmäiset kutsunnat järjestettiin v.1880. Suomen kansallinen sotaväki lakkautettiin 1901-1905 sortovuosien aikana. Kansallisen sotaväen kutsuntoja alettiin pitää jälleen vuonna 1918,jolloin kutsuntaikäinen oli 22 vuotta kutsuntavuonna täyttävä.Vuodesta 1922 alkaen kutsuntaikä oli 19 vuotta. v.1932 ikä nostettiin 20 vuoteen. Vuonna 1950 ikä taas aleni 18 vuoteen.

Ahola Aadi Rikhard s.26.9.1890 Uurainen, hänestä ei ole kantakorttia eikä ole tiedossa osallistuiko kutsuntoihin itsenäisessä Suomessa.

Henriksson Adolf Harald. s. 19.9.1897 Kirkkonummi.
Osoite: Kirkkonummi ,Träskby. srk: evlut . isä:Viktor Avioliitossa,vaimo Signe, Kirkkonummi, Masala. Käynyt kansakoulua?(småskola) Ammatti muonamies,äidinkieli ruotsi.
Pituus 168 cm, paino 70 kg, rintakehän laajuus 88 cm. silmät siniset. Lakin numero 57, saappaan koko 44, kaasunaamarin nro 2. Suoritti vakinaisen palveluksen kaartilaisena Suomen Valkoisessa Kaartissa 25.4.1919-17.10.1920.Sotilasvala 26.6.1919. Palveluskelpoisuusluokka I.Siirrettiin 40-vuotiaana nostoväen I-luokkaan 1937. Liikekannallepanon jälkeen astui palvelukseen 24.2.1940. Maatyöläinen,vaimo Signe ja 4 lasta Kirkkonummella Finnbyssä. Oli ensin koulutuskomppaniassa josta siirrettiin Viipurin suojeluskuntapiiriin. Palveli Erillispataljoona 18:ssa kiväärimiehenä josta kotiutui Talvisodan päätyttyä 10.4.1940. Joutui Jatkosotaan 19.6.1941, palveli JR 24/ I-pataljoonassa hevosmiehenä. Osallistui Kannaksen taisteluihin Häkälässä,Sommessa,Paatenessa Maaselässä, Liistepohjassa ja Suurlahdessa. Vapautettiin palveluksesta 8.2.1942 44-vuotiaana.

Noresmaa Lauri Harald s.16.8.1901 Pori. Kutsunnoissa 7/1940 Haminassa.Isä Kustaa,vaimo Tyyne Kotka, Piispala.(myöhemmin osoite Kotka,Kirkkokatu 19) 4 lasta.Autokorjaamotyönjohtaja.ev.lut,kansakoulun käynyt. Kutsuntatarkastuksessa pituus 162 cm, paino 74 kg. Rintakehän laajuus: sis.95cm/norm.91cm/ulosh.88cm. Puku nro 56, lakki 56,saappaan koko 42. Palveli välirauhan aikana kiväärimiehenä joukko-osastossa JR 8, 3.Pr.ajalla 15.6.1940-14.10.1940. Sotilasarvo II-luokan nostomies, arvostelu: täsmällisyys hyvä,ahkeruus tyydyttävä,huomiokyky hyvä,sotilaallinen kehitys tyydyttävä, käytös ja fyysinen kunto hyvä. Huomautuksia: Sopiva tehtävään: moottoriajoneuvojen tarkastuslautakunta. Sotilasvala 14.10 ja samana päivänä vapautus täysin palvelleena.Osoite kotiuttamisen jälkeen Hamina,Kaivokatu 5. Vuonna 1945 Kotkan Sotilaspiiriin oli toimitettu rikosrekisteri-ilmoitus Haminan raastuvanoikeuden päätöksestä 28.5.1945: Lauri Noresmaa oli tuomittu varkaudesta 4 kuukaudeksi vankeuteen ja olemaan vailla kansalaisluottamusta 2 vuotta. Rangaistus oli ehdollinen 3 vuoden koeajalla. Tuomittu valitti tuomiosta ja Itä-Suomen hovioikeus kumosi päätöksen ja hylkäsi syytteen 2.11.1945. Merkattu kuolleeksi 24.2.1953.

Lindholm Harry Valdemar s. 20.11.1906 Tampere  Oli kutsunnoissa 8.10.1925. Naimaton maalari Helsingistä, ev. lut Paavalin seurakunta. Käynyt kansakoulun,suomenkielinen Pituus 162 cm, paino 48 kg rintakehän laajuus 75/82 cm. Palveluskelpoisuus: nostoväen II- luokkaan B 32 nojalla eli rauhanaikana palveluksesta vapautetut. Ei joutunut sotaan, 30.6.1954 osoite oli tuntematon.

Ahola Tauno Adiel s.14.11.1915 Uurainen. Kutsunnoissa Jyväskylässä 1935 ja 1936.. Määrätty astumaan vakinaiseen palvelukseen 3.9.1937 Keski-Suomen rykmentin 3.komppaniaan.  Isä Adi, maanviljelijä Uurainen Kotaperä. Naimaton, ev.lut, kansakoulun käynyt. Pituus 167 cm, paino 72 kg. Silmät siniset, kaasunaamarin nro 1, saappaan numero 43.Sotilasvala 1.10.1937. Komennettu Jyväskylän Sotilaspiirin esikuntaan lähetiksi 23.11.1937-2.8.1938. Ampumaluokat: kiv. tyyd./pk huono/kp tyyd. Arvostelu: täsmällisyys hyvä / ahkeruus hyvä / huomiokyky hyvä/ sotil.kehitys - / käytös hyvä. Rykmentin sairaustoimik. ehdotuksesta määrätty kelpoisuusluokka B I/  15.11.1937. Sotilasarvo sotamies/ avustava mies, palveli aseellisena. Vapautettu täysin palvelleena (350 päivää) ja siirretty reserviin 18.8.1938. Talvisotaan osallistui 9.10.-39 alkaen hevosmiehenä, oli 1/JR 19 mukana Taipaleen taisteluissa. Sairastui Vilakkalassa jouluna -39 kuumeeseen ja siirrettiin sotasairaalaan. 30.4.1940 vapautettiin toistaiseksi.
Jatkosotaan lähti 18.6.1941 kiväärimiehenä Kevyt osasto 6:ssa. Haavoittui kranaatinsirpaleista 4 eri kohtaan Ristilahdella 6.7.1941. Näistä taisteluista myös tällaista tietoa.  Oli sotasairaaloissa haavoittumisen jälkeen,sairasti mm. keuhkokuumeen ja maksatulehduksen. Keväällä 1943 hevossairaalassa hevostenhoitajana. 1944 ajokalupuuseppänä.  24.11.1944 kotiutettiin. Kertausharjoituksissa 1947. Ylennettiin korpraaliksi 1968.

torstai 14. helmikuuta 2013

Porin mummo

Maria Sofia Fasterlund
Maria Sofia, Maija, oli isoisäni Lauri Noresmaan äiti, Porin mummo. Maija Sofian elämä oli vaiherikas: Kasvattilapsena setänsä perheessä, kaksi aviotonta lasta,"äpärää". Avioliitto Kustaa Nylundin kanssa, lasten kuolema. Muutto Porista Kymenlaaksoon, miehen amerikkaan muutto ja kuolema siellä. Avioitui vielä vanhoilla päivillään ja  kuoli 82-vuotiaana Porissa nimenään Maria Muona.Hän kuului vanhaan Satakuntalaiseen sukuun josta kerrotaan laajemmin Marja-Liisa Putkosen mainiossa sukukirjassa.

Maria Sofia Fasterlund syntyi vuonna 1875 Kokemäellä historiallisessa Ylistaron kylässä. Vanhemmat värjäri Frans Juhonpoika Fasterlund(1848-1917) ja Maria Sofia Kustaantytär (1854-1879), kummeina maakauppias Juho Wessman vaimoineen ja torpparintytär Amanda Josefina Fredrikintytär. Samana vuonna samassa kylässä syntyi myöskin serkkupoika Juho Warell. Maria Sofia oli perheensä esikoinen. Fanny Alina syntyi vuonna 1877. Olga Josefiinan synnyttyä äiti kuoli lapsivuoteeseen vain 24-vuotiaana. Frans-isä avioitui uudelleen Amanda Josefiina Fransintyttären(1858-1917) kanssa.Tästä avioliitosta syntyi kaksitoista lasta. 15-vuotiaana Maija Sofia meni kasvatiksi isän veljen Kustaa Kujalan lapsettomaan perheeseen Tulkkilan Kilkkuun. Sai kaksi aviotonta lasta ennen perheen perustamista.

Frans Juhonpoika Fasterlund syntyi Kokemäen Ylistarossa Hakolan torppaan. Oli nuorena lähitaloissa renkinä, pääsi värjärimestari Juseliukselle rengiksi jossa oppi värjärin ammatin. Fransin vanhemmat olivat torpan emäntä Anna-Stiina Matintytär Hiidenoja-Horelli (1816-1894) ja torppari,suutari Juho Erkki Juhonpoika Hakola (1818-1902).

Suvusta löytyy sotilaita kuten Anna-Stiinan isoisä Erkki Juhonpoika Asp (1762-1809) Porin rykmentin  ruotusotilas Kiikasta joka haavoittui Parkumäen taistelussa. Hänen isoisänsä  Juho Hurtig (1711-1765) oli Henkirakuunarykmentin rakuuna Kiikan Ruotsilassa. Juhon isä Juho Matinpoika Hoipolenius (1676-1714) taas eteni sotilasurallaan furiiriksi eli varusmestariksi joka oli talonpoikaissyntyiselle varsin harvinaista. Juho Matinpoika Hoipolenius kaatui Napuen verisessä taistelussa.

Juho Matinpoika Hoipoleniuksen esi-isät olivat taasen talonpoikia;  Kiikan Hoipolan kylän Hoipon talon isäntiä. Vanhin tunnettu oli Heikki Mikonpoika Hoipo, isäntänä n.1580-1627. Kylä oli Sastamalassa Kiikan kirkonkylässä Kokemäenjoen eteläpuolella.

lauantai 2. helmikuuta 2013

Fältmars-Nylund-Noresmaa


Tuomas Marianpoika syntyi aviottomana Pohjanmaalla Vähässäkyrössä v.1847. Äiti oli piika Maria Sakarintytär Berg (1819-1865) itsellisen tytär Haarajoen kylästä. Maria avioitui pari vuotta myöhemmin Mustasaaresta lähtöisin olleen sotilaan, Fredrik Fältmarsin kanssa. Muuttaessaan 17-vuotiaana kotoaan  Tuomaskin käytti nimeä Fältmars. Tuomas meni rengiksi Porin lähelle Ahlaisten Ylikylään. Oli renkinä useissa kylän taloissa kunnes muutti Kellahden kylään jossa avioitui Katariina Marklundin (1849-1876) kanssa. Katariina oli lähtöisin Vähänkyrön naapuripitäjästä Koivulahdesta. Heille syntyi kolme tyttöä  ja Kustaa-poika. Vuonna 1875 perhe muutti Noormarkun Finpyyn kylään jossa sukunimeksi otettiin Nylund. Parin seuraavan vuoden aikana perheen äiti ja tyttäret menehtyivät tauteihin. Tuomas avioitui pian uudelleen ja sai Maija Manuntyttären kanssa useita lapsia joista kuitenkin moni kuoli jo pienenä. Itsellinen Tuomas Nylund asui perheineen Finpyyn Heikkilässä vielä 1890-luvulla kunnes muutti vuonna 1895 Jämijärvelle,  vuokraviljelijäksi Wihuun Jokelan torppaan .Toisenkin vaimon kuoltua ja tyttärien Auroran ja Iidan muutettua kotoa pois, Tuomas otti kolmannen vaimon, Miina Matintyttären. Lyyti Emeliia syntyi vuonna 1900.

Tuomaksen poika  Kustaa muutti 15-vuotiaana rengiksi Noormarkun Tommilammille josta seuraavana vuonna takaisin Finpyyn Kuuriin rengiksi.  Vuonna 1895 Kustaa Nylund tuomittiin Pirkkalan tuomiokunnassa "törkeästä ensikertaisesta varkaudesta pidettäväksi yhden vuoden vankeudessa ja menettämään kansalaisluottamuksen neljäksi vuodeksi". Varkauden luonteesta ei ole tarkempia tietoja, mutta tuomionsa Kustaa kärsi ilmeisesti Hämeenlinnassa jossa oli muuttokirjan mukaan ripitetty.  Noormarkusta joutolainen Kustaa muutti vuonna 1898 Kokemäelle, Tulkkilan Yli-Haapioon jossa avioitui Maria Sofia Fasterlundin (1875-1957) kanssa. Kustaan ammattina itseoppinut puuseppä. Vuoden kuluttua Kustaa ja Maria muuttivat Poriin. Rippikirjassa mainitaan  Kustaan varkaustuomio ja vaimokin oli kahdesti ripitetty salavuoteudesta.  Perheessä oli vaimon kaksi aviotonta poikaa, Werner ja Viljam sekä yhteinen Lauri Volmar. Viljam ja Lauri kuolivat tulirokkoon. Vuonna 1901 syntyi Lauri Harald. 1905 Perhe muutti Kymintehtaille Valkealaan . Vuonna 1909 lähti siirtolaisia  Amerikkaan  Teutonic-aluksella Englannin Southamptonista, laivassa oli Valkealasta seitsemän nuorta miestä ja yksi hieman vanhempi, 35-vuotias Kustaa Nylund. Amerikan matka päättyi Kustaan osalta huonosti, hän kuoli siellä tuntemattomasta syystä jo vuoden kuluttua. Ei ole tiedossa mistä syystä Kustaa matkalle lähti, oliko tarkoitus palata tai perheen tulla myöhemmin perässä?

Kustaan poika Lauri Nylund (1901-1953)  avioitui Aino Maria Railon (1895-1935)  kanssa ja sai 4 lasta ;
Dagny Ingeborg (1922-2005), Tuija Tyyni Marjatta (1923-2008), Jukka Lauri Viljami  (1924-1943)  ja Hilkka Linnea  (1926-1986). 60 vuotta käytössä ollut sukunimi Nylund muutettiin suuressa nimenmuutoksessa Noresmaaksi vuonna 1935. Tämäkin sukunimi sammui kun ainoa poika kuoli 18-vuotiaana "lentävään keuhkotautiin".

Blogger news