keskiviikko 20. marraskuuta 2013

August Keljon murha-asia

kuva : http://virtaatajunnan.blogspot.fi/
17. päivä marraskuuta vuonna 1892 oli "Keski-Suomi"-lehdessä seuraava uutinen:  Murha. Laukaan Savion ja Ruuhimäen väliltä Talkoomäen päältä, noin 16 1/2 metriä maantien syrjästä, löysivät eilen muutamat työmiehet metsästä tullessaan miehen ruumiin. Päästä oli viety lakki ja jaloista kengät.Turkki ja muut vaatteet olivat viety vähän matkan päähän ruumiista, joka oli havuilla peitetty. Murhattu on August Keljo, äskettäin päässyt sotapalveluksesta. Murha arvellaan tehdyksi jo pari viikkoa sitte. 

Seuraavana päivänä oli Laukaan nimismies Karl Kekoni tullut tekemään murhapaikalle tutkintaa josta kävi selville seuraavaa: Vainajaa oli runneltu sekä puukolla että kirveellä ja päällä olevat liivit vedetty vasemmalta puolelta halki. Liivien lakkarissa oli ollut asevelvollisen arpalippu, sanoilla: "Vaasan läänin 10. kutsunta-alue v.1891" ja toisella puolella "August Kallenpoika Keljo".

Tarkempien tietojen puuttuessa oli ruumis toimitettu pitäjän leikkuuhuoneelle säilytettäväksi. Asevelvollisten luettelosta saatiin selville että August Keljo oli kotoisin Uuraisten seurakunnasta. August Keljon isältä, Kaarle Keljolta saatiin selville että August oli alkuvuodesta 1891 lähtenyt rautatietöihin Karjalan radalle. Hän oli Sortavalan tienoilta kirjoittanut vanhemmilleen ja kertonut suorittaneensa asevelvollisuutensa Sortavalan reservikomppaniassa. Vainajan vaatteista isä tunnisti turkin samaksi joka pojalla oli ollut kotoa lähtiessään. Tutkimusten alkuvaiheissa  epäiltynä olivat Taavetti Peltonen Petäjävedeltä ja  Vilhelm Lehtonen Laukaasta, jotka myöskin olivat palanneet samoihin aikoihin kotikulmilleen Karjalan ratatyömaalta.
Augustin sedältä, Mikko Keljolta, joka oli edelleen ratatyömaalla Sortavalassa, saatiin tietää Augustin lähteneen Sortavalasta kahden miehen seurassa, toinen näistä oli ollut Pekka Tiitinen Suonenjoelta. Käräjiä istuttiin useasti ja miesten paluumatkaa ruodittiin tarkasti läpi todistajien avulla.

Laukaan käräjillä 8.5.1893 itsellinen Paavo Neuvonen todisti näkemästään Pekka Vihavaisen talossa Savonlinnassa:
Kun hän kerran ,ehkä 3 viikkoa ennen köyriä, tuli kotia ja  pistäysi isäntänsä huoneessa oli siellä kolme vierasta miestä, jotka Vihavaisen kanssa joivat punssia ja viinaa. Yhtä miehistä olivat toiset nimittäneet Augustiksi ja hänellä oli päällään aivan samanlaiset vaatteet kun oikeudessa olevat murhatun vaatteet; toinen oli nimeltään Ville ja hän oli hoikka, pitkä ja laiha mies, puettu harmaaseen sarka-palttooseen ja hyvin Ville Lehtosen näköinen, mutta kolmatta ei todistaja sen tarkempaan muistanut, hän kun istui pimeässä nurkassa pöydän takana. Hän oli ollut Tiitisen pituinen ja päässään oli hänellä musta vilttihattu.Eräs myöskin saapuvilla oleva  kaupungista kotoisin oleva mies, jota todistaja ei kumminkaan tuntenut, oli Ville-nimiseltä kysynyt mistä hän oli kotoisin, johon tämä oli vastannut olevansa kotoisin Laukaasta. 
Kolmas, murhasta istuva mies, oli sitten tahtonut Augustia lähtemään pois, vaan tämä oli ensin estellyt lähtemästä heidän seuraansa, vaan pani 6 markkaa pöydälle sanoen, että toverinsa sillä kyllä pääsisivät Hankasalmelle,jossa voisivat häntä odottaa; mutta toiset sanoivat etteivät he heittäisi rahallista miestä sinne, Eihän sitä tiedä mikä häntä voisi kohdata. Lopuksi saivat he kumminkin Augustin mukaansa ja lähtivät kaikki kolme yhdessä matkalle Hankasalmelle päin erään samassa talossa asuvan ajuri Kalle Kankkusen kyyditseminä.Kalle Kankkunen oli tällä matkallaan viipynyt pari päivää. Augusti-nimisen miehen rahojen määrää ei todistaja tiennyt, mutta hän oli sanonut itsellään olevan rahaa siksi että voisivat niistä köyttäkin punoa. Augustin kukkaron oli todistaja hänen matkaessaan nähnyt, ja oli se iso musta vaskilukkoinen sankakukkaro.

Pekka Tiitisellä oli todistajien mukaan kotipaikkakunnalleen tultuaan  marraskuun lopulla v.1892 ollut uusi taskukello jonka hän oli kertomansa mukaan myynyt, hän oli myös leikkauttanut tukkansa ja partansa.
Viimein, lähes puolentoista vuoden kuluttua,19. päivä maaliskuuta vuonna 1894  Laukaan välikäräjillä tuli seuraavanlainen päätös asiaan:
Syytetty Pekka Tiitinen ,jonka rikos tuli täysin toteennäytetyksi, tuomittiin henkensä menettäneeksi, vaan Ville Lehtonen, joka myöskin oli osalliseksi vedetty asiaan, vapautettiin siitä todistusten puutteessa. 

Kuolemanrangaistusta ei tuolloin enää pantu toimeen mutta tiedossa ei ole missä ja miten Pekka Tiitinen tuomionsa suoritti.
Jutun päätökseen saamisen todettiin olevan suuresti nimismies Kekonin ansiota, hän oli heti tapauksen tultua julki tutkinut uutterasti asiaa. Nimismies Karl Jakob Kekoni oli Laukaan nimismiehenä kaikkiaan 38 vuotta, 70-vuotiaaksi asti.


August Kallenpoika Keljo oli syntynyt Uuraisten Keljossa 14.5.1869 ja oli siis kuollessaan 23-vuotias.

Augustin isä oli Kalle Matinpoika Keljo (s.1837), Matti Heikinpoika Keljon (s. 1765, Keljon isäntä 1794-1819) pojanpoika ja  esi-isäni Taavetti Hetanpoika Aholan (1836-1926) serkku.

Augustin äiti Amalia Nathanintytär  (s.1844)  oli lähtöisin Kotaperän Kotamäestä. Amalian vanhemmat olivat lähtöisin Petäjävedeltä, isä Nathan (s.1815) Tupamäestä ja äiti Leena (s.1812) Kokkilasta, myös he molemmat ovat sukuani. Pappani mummon Leena Joonaksentyttären (s.1827) serkkuja, Nathan äidinpuolelta ja Leena isänpuolelta.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Kaivo-Herra

Kaivo-Herra (kuvan om.Vilho Vanhanen)




Selailin jostain aikoinaan hankkimaani Keski-Suomen Perinnealbumia, Uuraisten sivuilta osui silmiini seuraavanlainen juttu erikoisesta ammattimiehestä:


Vihtori Viinikainen eli Kaivo-Herra; nimi, jolla hänet tunnettiin Uuraisilla ja lähipitäjissä, on maistamassa harjakaiskaljoja kaivon valmistuttua v. 1935. 
Kaivoherra oli pinttynyt kaljanjuoja, jonka yhdeltä istumalta kerrotaan juoneen 18 "puoliskan pulloa" pilsneriä. 
Tietäessään saavansa mielijuomaansa Kaivo-Herra saattoi jopa paastota pari päivää, jotta kalja tehoaisi paremmin.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Ikiliikkuja

Ikiliikkujan rakentelusta Uuraisilla kertoo Vaasan Lehti vuonna 1892:

Kauppias kirkonkylällä 1900-luvun alussa
Perpetuum mobile´a (ikiliikkuja) rakentelee eräs isäntä paraillaan Uuraisilla. Hän sanoo nähneensä muutamia vuosia takaperin unissaan sellaisen ja senmukaan luulee saavansa tekeillä olevasta "taika-myllystänsä" kapineen. "Siitä ei enää paljon puutu" vakuutti tuonoin isäntä "Kun vaan saan vähän joutilasta aikaa, niin lopetan sen. Ja minä oon niin tarkoin sen tuuminna, että sen täytyy käydä."  

Kirjakaupan mainoksesta, Päijänne-lehti v.1879

torstai 7. marraskuuta 2013

Kekkosen palkinto

Urho Kekkonen tunnettiin myös urheilumiehenä. Osui silmiini juttu 14.9.1909 Iisalmessa ilmestyneestä "Salmetar"-lehdestä jossa kerrottiin Iisalmen VPK:n vuosijuhlan vietosta. Vuosijuhlien yhteydessä järjestettiin myös urheilukilpailut:


Kekkonen starttaa (kuva Urheilumuseo)
W.P.K:n wuosijuhlien yhteydessä pidetyissä urheiluissa saatiin seuraawat tulokset: 

Wauhditon korkeushyppy, kolmikieppi ja 200 mt. juoksu, 1 p. Tuomas Weteli 240,58 pist., 2 p. Antti Kääriäinen 233,16 p.,3p. Santeri Sahlström 224,50 p., 4 p. Elis Antikainen 221p.
Alle 15 w poikien estejuoksussa saivat 1 p. Heikki Kokkonen 1 m.32 sek., 2 p. Heikki Wäisänen 1 m. 35 1/2 sek., 3 p. Jussi Juntunen 1 m. 36 1/2 s., 4 p. Uno Grönfors 1 m. 39 s.
Näistä ynnä edellisistä kilpailuista jaettiin mitaleja. 

Alle 10 wuoden poikien juoksussa ottiwat osaa Urho Kekkonen, Armas Airaksinen, Yrjö Hiltunen ja Matti Ronkainen. Palkinnot olivat suuhun pantawaa hywää.
 




keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Matkakertomus vuodelta 1868


Matkakertomus Saarijärveltä Petäjävedelle viime kesäkuulla. (Kansan Lehti 25.7.1868)



Petäveden vanha kirkko oli käytössä 1778-1879 (kuva Panoramio)
Saarijärveltä lähettyäni matkustamaan etelää kohti; niin alkumatkallani en havainnut mitään erinomaista; vaan ilma oli sangen kaunista. Koko luonnon olento oli siinä ihanassa juhannuksen aikaisessa kesäkukostuksessa ja juhlapuvussaan kuin kauniiksi rakettu morsian hääruunussaan.Lintuin tuhatääninen sävel-laulu kaikui ihanalta korviini metsän mäkirinteiltä, vuorilta, laaksoista. Viimeksi matkustin vene kulkua Lanneveden sinistä pintaa myöden Kuukkajärven kukkuloille. Siellä jo muuttui maa mäkisemmäksi kuin Saarijärvellä. Maaviljelys oli jo vähän erilaisempaa, esim. peltoviljelys oli huonompi, vaan kaskiviljelys sen sijaan suuremmassa voimassa. 

Siinä muistui mieleeni että eiköhän Kuukkajärveläistenkin olisi jo aika heittää pois esi-isältämme perittyä maanviljelystapaa, koska havaitsin rukiit palomaissa olleen paljon huonompia kuin pelloissa.Suvi touot olivat enimmästi kaikki hyvän-puoleisia; mutta aikaisempia kevät-tekoja näytti rikkaruoho haittaavan.Taas oli minulla vesimatkaa, joka meni Petäjäveden rajakyliin asti. Siellä oli maanviljelys suuremmassa voimassa kuin Kuukkajärvellä (Uuraisilla) vaan kaskiviljelys näytti sielläkin olevan miltei paremmassa mahdissa kuin peltotyö. Vaan rukiit olivat parempia kuin Uuraisilla samoin työntekokin oli paremmassa vauhdissa.Siinä muistin senkin sanan, "ahkeruus kovankin onnen voittaa". Koska Petäjävedellä ei mainittu niin suurta köyhyyttä olevan kuin Uuraisilla oli.

Ihmisten käytöksestä havaitsin Petäjävedellä vähän muutosta kuin täällä Saarijärvellä ja vähän Kuukassakin, heidän kirkko olentonsa oli paljon erilaisempaa. Heillä ei näyttänyt, esim. nuorukaisillakaan olevan mitään ystävällistä kanssakäymistä ja miettimistä nykyaikamme tärkeimmistä riennoista ja puuhista, niinkuin täällä Saarijärvellä on.Heidän olentonsa kirkolla (pyhinä) oli peräti hätäisen näköistä ja kiireellistä ennen Jumalanpalvelusta sekä jälkeen. Niiden olo oli senkin puolesta minusta hyvin kummaa ja outoa, kun ne toisiaan tervehtivät kirkon ympärillä, niin ne astuivat julman pitkiä askelia toisensa luokse, ja kysyivät jo ennen kuin tervehtiä ennätti, varsin kovalla äänellä "kuules", samalla taas toisen luokse ja sitä tehden niin paljon kuin vain ennättivät. 

Isäntämiehillä näytti olevan erilaisempi tapa kuin Saarijärvellä. Kaikki arvollisemmat isäntämiehet eivät, arvonsa tähden, menneet kirkkoon muualta kuin sakastin kautta ja sieltä aina koko jumalanpalveluksen ajan yksi toisensa perästä vetääntyi kirkkoon. Minä kysyin eräältä tuttavaltani mitä se merkitsee kun tuolta sakastista vähän päästä tulee miehiä kirkkoon? Vastauksen sain että se on heillä olevinaan suuri mahti ja kunnia.Olisi vähän heidän naisistakin mainitsemista, että ylpeys näytti niissäkin olevan valtaan päässyt; sillä krinuliinit, vannehameet, olivat useammalla.Mutta ei kumminkaan Petäjäveteläisten mahti ylettynyt ripsillenkään asti, Jämsän naisille joita siellä oli muutamia. Heillä oli ahkera työ näyttää kuinka heillä on mahtava valkoinen alushame, vaan sitten he olivat hyvin tyytyväisiä kun tuuli oli apulaisena että valkoinen näkyi ilman nostelematta.-Matkustaja-

perjantai 1. marraskuuta 2013

Marraskuu 1961

Isäni päiväkirjoista:
1.11.1961.Keskiviikko. Alkoi marraskuu ilman lunta, menimme isän autossa Välilään Aunen 50-vuotisjuhlaan, meidän oma väki ilman Anjaa. 2.11.Torstai. Olin Uunon kanssa Jyväskylässä, vietiin Pienenmäen lehmä ja Huippulan lanttuja. 3.11.Perjantai. Kaupalla. 4.11.Lauantai. Pyhäinmiestenpäivä. Anja tuli eilen aamulla lomalle. Rössissä tänään Anna-Liisan ja Kaisan häät, ei oltu kun ei kutsuttu. 5.11.Sunnuntai. Märkää ja kylmää syksyä, sulaa vain jatkuu. Anja meni päiväautossa Äänekoskelle. Koululla oli tänä iltana seurat, Rauhanyhdistyksen, meiltä Inga ja minä. 6.11.61. Maanantai ja marraskuu. Uunon kanssa haettiin Lannelta 37 rumpuputkea ja 5 kpl 6 " sementtiputkea. Vietiin Rytylän perälle 19 kpl rumpuputkia haettiin Liiposta hiekkakuorma Korpelan rumpulle. 7.11. Tiistai. Kotona Jorman kanssa. Ajettiin Lipolla, Rasilan hevosella 12 kärrykuormaa sontaa ruomasta navetan taussänkipellolle. Kaijan Pertti oli kyntämässä, kaikki sänget maksoi 3000 mk. Uuno oli J-kylässä.8.11.Keskiviikko.Kaupassa.9.11.Torstai.Kaupassa.10.11.Perjantai.Kaupassa.11.11.Lauantai.Kaupassa. 12.11.Sunnuntai.Vähän kylmempää. Koululla oli Isäinpäiväin hartaustilaisuuus. Sain Isänpäivänlahjaksi partapeilin ja kirjan, Kaarina Maununtyttären. 13.11. Maanantai. Olin kotona Ilpon kanssa kun Inga, Jorma ja Salme kävivät J-kylässä. Jormalle ostivat kellon,kengät,takin, lakin. Anjalle kengät ym. Salmelle tukipohjat.14.11.Tiistai. Uunon kanssa J-kylässä vietiin peruja sekä nahkoja. Purstokankankaan Anna oli mukana (Pertti tappoi sian tänään). 15.11.61. Keskiviikko.Uunon kanssa vietiin Heikkilöihin 4 astiaa Melanssia Tupaselle pumppuputkea ym. Pirjolaan ja Saunamäkeen vietiin apulantoja 21 säkkiä. 16.11.Torstai. Kaupalla. 17.11.Perjantai. Kaupassa. Meillä oli P.V.Y:n ompeluseura, kovasti oli ihmisiä. 18.11.Lauantai. Kaupalla. 19.11.Sunnuntai. Pakkanen alkoi, kohta kymmenen astetta. Aholassa oli P:V.Y:n syyskokous ja elokuvat. 20.11.Maanantai. Kaupalla. Pakkasta eilen illalla syksyn ennätys 12,5 ast. 21.11.Tiistai. Kaupalla tänään. Uuno ja isä sekä Kuntsi olivat J-kylässä.Tänään meni Kotaperän kylätie Valtiolle. 22.11.Keskiviikko kaupalla, vietiin Uunon kanssa öljyt ja bensat ja putket Linnan ja Pössyn perälle. 23.11. Torstai. Kaupalla. Jorman kansalaiskoulu alkoi tänään.24.11.Perjantai. Tänään Uunon kanssa vietiin massat 10.57 m3 Jämsänkoskelle. 25.11.Lauantai, kaupassa. 26.11.Sunnuntai. Kotona. Vein Anjalle paketin autoon, kävin Mutkalassa.27.11.Maanantai. Kaupassa.28.11.Tiistai. Kaupassa.29.11.Keskiviikko. Olin Uunon kanssa J-kylässä vietiin vähän lihaa ja tuotiin Melanssia apulantoja ym. ym. 30.11.Torstai.Kaupassa.

Tässä vielä ajankohtaan sopiva linkki, Jyväskylän yliopiston museon verkkonäyttely "Kekristä jouluun"
Ja nyt kun pyhät tulossa niin on ehkä aikaa lukea myös SKS:n Kekrisivuja:

Blogger news