maanantai 27. toukokuuta 2013

Jo joutui armas aika

Koulut ovat taas päättymässä ja suvivirsi varmasti vielä useimmissa kouluissa lauletaan. Moni päättää opintonsa ja saa käteensä päättötodistuksen. Tässä malliksi  vanhempieni, appivanhempieni ja isomummon todistukset 20-,30- ja 50-luvulta




Tauno Aholan (12,5 v.) päästötodistus (keskiarvo 7,6) Uuraisten Kotaperän kansakoulusta vuodelta 1928. (Kävi vielä neljä lukukautta jatko-opetusta ja oli "täysinoppinut" vuonna 1930.

Rakel Henrikssonin( lähes 13 v.) päästötodistus (keskiarvo 7,78)  Kirkkonummen Gumbackan koulusta vuodelta 1931.

Dagny (todistuksessa nimi väärin !) Noresmaan (14v.) päästötodistus (keskiarvo 7,71)  Iitin Kausalan kansakoulusta vuodelta 1936.

Rainer Henrikssonin (13v.) päästötodistus (keskiarvo 7,68) Björkbackan ruotsinkielisestä kansakoulusta Keravan kunnasta (nykyistä Vantaan Nikinmäkeä) vuodelta 1951. Kävi vielä keskikoulun Sipoon Nikkilässä josta valmistui v.1955 jonka jälkeen jatkoi iltalukiossa Helsingissä valmistumatta ylioppilaaksi.

Lempi Lindholmin (15 v.) kansakoulun päästökirja (keskiarvo 7,55) Helsingin maalaiskunnan Simonkylän koulusta vuodelta 1957.

Vaikka he kävivät koulunsa omina aikoinaan eri kouluissa, niin yllättävän tasaväkisiä oppilaita nuo meidän  vanhempamme olivat. Kaikkien keskiarvo välillä 7,55-7,78. Rakel olisi tosin ottanut suuremman voiton vertailussa jos olisi ollut parempi laulaja.

Tässä vielä pari linkkiä:  Oppivelvollisuudesta ja koulurakentamisen historiasta 



perjantai 24. toukokuuta 2013

Suutari,räätäli..

Mämmälän kylää vuoden 1775 kartalla
Sippolan hovi eli Sippolan kartano on suomen suurin puukartano Kouvolassa. Kartanossa toimii nykyään Sippolan koulukoti. Sippolan kartanoon kuului aikoinaan kymmeniä torppia joista yhteen, Kytölän torppaan, syntyi isoäitini Ainon mummo Anna Matintytär vuonna 1833. Annan isä Matti Jaakonpoika (s.1813) oli kartanon torppareita jo neljännessä polvessa. Matin isoisän Matti Mikonpojan (s.1748) vanhemmat Mikko Matinpoika ja Johanna Yrjöntytär viljelivät Tanin torppaa.
Annan äiti Leena Loviisa Pietarintytär (1812-1879) oli ollut piikana Mämmälän kylässä Tykän talossa. Kylän muita taloja olivat mm. Toikka,Tökkeri ja Töttö. Leena Loviisa oli muuttanut 16-vuotiaana Iitin Pilkanmaalta veljensä ja leskiäitinsä Maria Juhontyttären (s.1775) kanssa Sippolaan. Perheen isä räätäli Pietari Sneider (1768-1825) oli ilmeisesti tavallista torpparisukua, mutta sukunimi lienee tullut räätälin saksankielisestä nimestä Schneider. Suvun miespuolisista jälkeläisistä moni harjoitti räätälin ammattia vielä 1800-luvun loppupuolella.
Jälkipolvet voinevat hieman kiittää mahdollisista käsityötaidoistaan räätälisuvun Annaa joka avioitui suutarin, Simo Frimanin, kanssa.

lauantai 11. toukokuuta 2013

Rippikoulua ja maaltamuuttoa

Kirkkonummen rippikoululaisia v.1933

"Ainoa koulu, mitä hän on käynyt on rippikoulu – mutta sitä sitten varmuuden vuoksi kokonaista 4 vuotta." Näin kerrottiin eräästä muinaisesta savupirtin asukkaasta Hämeessä. Rippikoulun kesto ja merkitys on paljon noista ajoista muuttunut mutta se on kuitenkin edelleen eräänlainen koulu aikuisuuteen.Rippikoululle on nykyisin myös muita vaihtoehtoja.
Nyt on nuorinkin lapsemme tullut siihen ikään että pääsee tänä kesänä ripille. Lasten isomummo Rakel kävi rippikoulunsa tasan 80 vuotta sitten Kirkkonummella  vuonna 1933, hänen poikansa Rainer, lasten vaari, taasen vuonna 1953 , 60 vuotta sitten Sipoossa. Itse pääsin ripille 40 vuotta sitten kesällä 1973 Jämsässä. Se vuosi jäi muutoinkin nuoren herkkään mieleen, seuraamani idolit Sammy Babitzin ja Jarno Saarinen menehtyivät muutaman viikon välein heti keväällä. Sain radio-kasettinauhurin ja Retu-kengät. Perheemme muutti Uuraisten Kotaperältä Jyväskylän Kypärämäkeen. Uusi kotimme oli puukerrostalossa Kypärätiellä, sisävessa, kylmä vesi tuli ja meni, vain kylpyhuone puuttui. Puulämmityksessä oli sairaseläkkeelle jääneelle isälleni sentään pientä puuhastelua. Minä aloittelin huolettoman lapsuuden jälkeen siirtymistä aikuisuuteen rakennustöissä. Se oli kevyttä työtä verrattuna siihen mitä lapset ja nuoret ennen joutuivat tekemään. Asuminen kaupungissa ja kerrostalossa vaati meiltä maalaisilta paljon totuttelua, sanonta "Mies lähtee maaseudulta mutta maaseutu ei miehestä" pätee ainakin isääni ja itseeni. Isästäni,maaltamuuttajasta, oli silloin seuraava juttu Jyväskylän Ympäristölehdessä : 



Blogger news