tiistai 13. toukokuuta 2014

Toukokuussa 1974

Kaura-ahon vanha lato 
40 vuotta sitten, keväällä 1974, oli perheemme asunut ensimmäisen talven kaupungissa, maalta muuton jälkeen.
Kaura-aho oli tyhjänä, mutta naapurissa, Huippulassa, asui vielä isän yli 80-vuotias Anna-täti. Annan navetassa oli yksi lehmä. Isä toimi Annan "uskottuna miehenä" eli edunvalvojana. Toukokuussa oli jo lämpimämpää niin että saattoi viettää pitemmän jakson Kaura-aholla.

Isäni päiväkirjoista 1974 :

10.5. perjantai. Läksin tänään postiautossa 8.05 Uuraisille. Ilma rupeaa lämpenemään. Oli tullut eilen 2250 kpl männyn taimia. Lehtis-Ahti oli jättänyt Kaura-ahon heinälatoon, vein tänään taimet Huippulan kuoppaan. 11.5.lauantai. Kari ja Leppä-Matti istuttivat 750 kpl, minä vesoin eeltä päin. 12.5.sunnuntai ja Äitienpäivä. Vietin Huippulassa Äitienpäivää. Koululla oli Äitienpäivät, en viitsinyt yksin mennä. Ostin illalla Mäkelästä 3 kukkaa, vein Annalle Verenpisaran. 13.5.maanantai. Olen yksin kuin mörkö pesässä. Vesoin vielä tänään.Pojat,siis Kari, Matti ja tytöt, Maija ja Tarja, saivat eilen jo istutettua. Jäi vain 150 kpl kun oli vielä lunta Mannisen rajalla. Heitin 2 katiskaa jo eilen veteen. Lapioin nietoksen rantamökin edestä.14.5.tiistai. Kävin tänään Uuraisilla, menin päiväautolla ja tulin Pylkkösessä. Nostin Annan eläkerahoja 439 mk, 100 mk jäi tilille.Kävin Tildan luona myös.

15.5.keskiviikko.Kävin kalalla jo 5 aikaan ja sain 10 sinttiä. Kello 6 läksin pyörällä Sillanpäähän Aholan kautta. Tulin jo ennen klo 10 pois Huippulaan maiton laittoon, noin 6 litraa. Käänsin mansikkamaata lapiolla. Näin tänään ensi pääskyn. 16.5.torstai. Läksin klo 6 tänä aamuna Pien Kalteenmäkeen. Kaino kävi kalalla, toi nelikon suuria särkiä,otettiin pois säret verkoista. Kirsti paistoi ja syötiin. Poikkesin tullessa Isossa Kalteenmäessä, Saunamäessä ja Suorannassa. Käki kukkui, kuulin ensi kertaa. 17.5.Illalla lämmitettiin sauna Reinon kanssa Huippulassa. Minä ja Reino kylpi ensin, sitten Anna ja Sanni. Sillan Viljo kylpi viimeksi. Käytin Annan Keskussairaalassa Kansa-Alpon kanssa. Anna pääsi pois lokakuun 15. päivä, taas uudestaan. Kävin Annan kanssa Kypärätiellä, tuotiin patjoja ym. pois. 18.5.lauantai. Entinen Helatorstai. Kaunista mutta kylmää. Tulivat vasta iltapäivällä, ensin Kemppaiset ja Inga ja Ilpo. Myöhemmin Jorman väki. Kylvettiin meillä ja pojat rannassa. 19.5.sunnuntai. Kaunista mutta kylmää., tulimme pois Jorman kyytissä minä ja Ilpo. Kemppaiset ja Inga tulivat vasta myöhemmin.Tullessa katsoin Killerin ajoja, en tarvinnut lippuja.

torstai 1. toukokuuta 2014

Anna Charlotta Lindström - kahden nahkurin leski


Alhaalla Haapajärvi, ylhäällä Kalljärvi ja Veikkola (Senaatin kartasto)

Anna Charlotta Lindström syntyi Haapajärven kylässä, Kirkkonummella,
joulukuussa vuonna 1812. Annan vanhemmat olivat Michel Johansson Lindström, Skinnarsin isäntä, ja vaimonsa Charlotta Eriksdotter.

Vuonna 1834 Anna meni naimisiin naapurikylästä, Kalljärveltä, olleen rusthollarin pojan, Henrik Johan Kallströmin (1807-1840), kanssa. Henrik oli ammatiltaan "garfvare", karvari eli nahkuri ja harjoitti ammattiaan Haapajärvellä. Heille syntyi kolme lasta, Henrika, Fredrika ja Johan. Nahkuri Kallström kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin ja Anna jäi leskeksi kolmen lapsen kanssa.

Vuoden kuluttua tästä, 28-vuotias leski, Anna, avioitui Gabriel Fagerholmin (1809-1854) kanssa, joka puolestaan jatkoi nahkurin ammatin harjoittamista kylällä. Tästä liitosta syntyi viisi lasta, joista kaksi vanhinta kuoli jo syntymävuotenaan.

Vuonna 1852 raivonnut punatauti,"rödsot" eli verinen ripuli tappoi pelkästään Kirkkonummella 170 ihmistä, joista suurin osa lapsia. Tähän joukkoon kuuluivat myös nahkurin perheen tytöt Erika, Emelia ja Gustava. Kaksi vuotta myöhemmin Gabriel Fagerholm kuoli 44-vuotiaana vesipöhöön ja Anna jäi jälleen leskeksi. Avioliitosta Henrik Kallströmin kanssa syntyneet lapset olivat tällöin jo nuoria aikuisia.

Vanhin lapsista, Henrika Charlotta (s.1834), avioitui sorvari Axel Strömbergin (s.1830) kanssa ja muutti Kirkkonummen Jolkbyhyn.

Fredrika Carolina (1836-1868) avioitui pikkuserkkunsa, Seppälän talon nuorimman pojan, Adolf Henrikssonin (1830-1867) kanssa.
Tämän Adolfin äiti oli Maria Sofia Henriksson (1796-1867), Anna Charlotan serkku.
Heidän isoisänsä oli Johan Michelsson (1738-1804),Skinnarsin isäntä.
Adolf ja Fredrika Henriksson asuivat Haapajärvellä torppareina. Heidän poikansa muonamies Adolf Viktor (1863-1927) jatkoi Henrikssonin sukua. Adolf-nimi kulkee suvussa jo kahdeksatta polvea, nuorin nimenkantaja on Tatu Adolf (s.2013)

Nuorin Kallströmien lapsista, Johan Viktor (s.1838), avioitui Amalia Olivia Malmströmin (s.1841) kanssa. Amalia oli rusthollarin, eli ratsutilallisen, tytär Siuntion Flytistä. Johan Viktor asui perheineen Haapajärvellä ja jatkoi nahkurin ammatin harjoittamista.

"Inhysesqvinnan", "loisnainen" Anna Charlotta Fagerholm kuoli kuumetautiin Haapajärven Pussilassa vuonna 1879. Pussilan isäntänä oli tuolloin hänen miniänsä Amalian veli, Gustaf Wilhelm Malmström (s.1830).

Karttalinkki: Pohjois-Kirkkonummi vuoden 1841 pitäjänkartalla Veikkolaverkossa

Blogger news