keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Lomamatka 70-luvulla

Neljäkymmentä vuotta sitten olin ensimmäistä kertaa lentokoneessa kun matkustin siskon perheen luokse Ruotsiin. Olin ulkomailla ensimmäistä kertaa yksin, kuudentoista vanha ja minua pelotti. Samana aamuna alkoi Ruotsissa lentolakko ja kone lensikin Kööpenhaminaan. Illalla olin kuitenkin jo siskon luona Lundissa.
Palasin sitten kuukauden kuluttua laivalla ja junalla takaisin kotiin. Muistan kuinka pieneltä Jyväskylä tuntuikaan istahtaessani laukkuni kanssa paikallisbussin takapenkille.
Vanhempani olivat sillä välin retkeilleet eläkeläisten kerhon kanssa kotimaassa ja käyneet samalla katsomassa äidin Irja-tätiä Porissa. Isäni päiväkirjasta vuodelta 1975:

Kesäkuu alkoi kylmästi sataen. 1.6.sunnuntai. Kävelin Ankeriasjärvellä. Inga leipoi tänään Ruotsin tuliaisia. Ilpo lähtee lentokoneella huomenillalla Tikkakosken kentältä kello 5:10. Jorman pitää kyytiä kentälle Ilpon. Minä ja Inga puhuttiin kasetille kun Ilpo vei radion Ruotsiin ettei tule pitkä aika.

2.6. Minä ja Inga lähdettiin tänä aamuna kello 6:25 retkelle Poriin ja Turkuun Jylhän Paulin Leinpussilla, sama määrä kuin viime kesänä nyt lähdettiin vain kaksi päivää ennen. Ajettiin Tampereen kautta Poriin, käytiin Irjan luona sairaalassa. Irja ootteli jo kovasti meidän tuloa. Keiju oli meidän mukana kun mentiin taksilla. Irja oli jo pari viikkoa ollut sairaalassa, oli leikattu umpisuolesta, siinä todettiinkin syöpäkasvaimeksi, nyt uusi leikkaus ensi torstaina.
Käytiin Vähälinnankadun asunnolla kahvilla, nähtiin Keijun mies Lassi Nurmi ja Kaarina oli ja Kylli miehineen siellä. Saatiin nyt Jorman ja Salmen häälahjat, matto ja ruokakalusto. Keiju ja Lassi saattoi meidät Porin yömajaan, oli vähän rauhaton paikka kun autoliikenne on niin valtava Isolinnankadulla, mutta reissussahan pärjää vähemmälläkin nukkumisella. Porissa käytiin Juseliuksen Mausoleumissa, Yyterin hiekkarannoilla, Mäntyluodon syväsatamassa ja niin edelleen.

3.6 tiistai. Noustiin miesten puolelle jo 5-6 maissa aamupesulle ja parranajoon, sitten mentiin hallibaariin aamupalalle kello puoli 9. Jouduttiin kahvia oottamaan kun oli sähkökatkos. Porista lähdettiin kohti Raumaa noin 10 aikaan. Raumalla käytiin Vanhassa kirkossa joka oli jo keski-ajalta, ajeltiin pitkin vanhaa ja idyllistä kaupunkia, mm. Nortamon patsaan ohi. Raumalta ajettiin Raisioon ja ja siitä Naantaliin ja Kultarantaan, oli paljon loistoa ja ylellisyyttä. Käytiin Naantalin satamassa kahvilla.
Noin 4 maissa lähdettiin kohti Turkua jonne oli enää 18 km. Päivä paistoi jo kauniisti, ensinnä käytiin Turun Tuomiokirkossa joka on Suomen suurin ja vanha. Korkeus 39 metr. ja pituus 80 metr. On Kaarina Maununtyttären hautaholvi ja monien aatelisten ja piispojen. Saatiin läheltä Aurajokea yöpaikka. Retkeilymaja oli jo parempi ja rauhallisempi kuin Porissa. Nähtiin Suomen Joutsen, käytiin ihan sen luona. Koskis Aati käytti meitä ja Saimia kahvilla Marja baarissa. Oli Oulaisista 53 retkeläistä.

 4.6.keskiviikko. Taas jo viiden maissa heräsi vanhemmat miehet pesu- ja parranajohommiin. Ulkona ankea keli, vettä tulee että roikaa, käytiin koko porukka Marja baarissa aamukahvilla, Sen jälkeen ajettiin satamaan, siellä oli paljon laivoja, ja puoli
9 päästiin Turun vanhaan linnaan. Noin pari tuntia siellä katseltiin vanhaa kulttuuria ja noin 11 maissa päästiin lähtemään Turusta kohti Perniötä jonne oli noin 100 km matkaa.Ensin Salon kaupunkiin ja siitä vielä 10 km entiselle Alkio-opistolle, perillä oltiin noin yhden maissa. Saatiin syötä oikein seisovasta pöydästä. Ruoka oli hyvää ja maksoi 12 mk, siihen vielä kahvit päälle. Opisto on kauniilla paikalla ja on nyt eläkeläisten omistuksessa lomanviettopaikkana.
Noin kolmen maissa lähdettiin opistolta ajamaan kohti Jyväskylää, poikettiin Humppilan lasitehtaalla jossa on turisteille nähtävissä vielä vanhan ajan lasinpuhallus, mutta ei ihan keritty katsomaan kun työt oli loppuneet siltä päivältä. Kahvit juotiin ja joku osti korulaseja matkamuistokseen. Tampereen kautta Jämsään, siellä oli vielä kahvitauko Sirkan baarissa, minä ja Inga ei viitsitty mennä. Oltiin Jyväskylän torilla vähän ennen 8saa ja kotona puoli 9. Salme oli poikineen meitä jo oottamassa, kyllä väsyttää.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Oppimisvaikeuksia

Taasen oli suvivirren aika ja monia hyvin opinnoissaan menestyneitä muistettiin. Aina on kuitenkin myös niitä jotka eivät menesty. Aikoinaan jo rippikoulun suorittaminen oli monelle toivottoman vaikeaa.
1890-luvulla Uuraisilla järjesti kirkkoherra Johan Silvander erillisiä kouluja niille jotka eivät "kasteen liittoaan"  saaneet vahvistettua.
Vuonna 1891 järjestetyssä "erityisessä koulussa huonolukuisille" oli 14 poikaa ja 4 tyttöä.
Nuoret, iältään 16-21 vuotta nauttivat opetusta kolmen viikon ajan. Marraskuussa laskettiin kahta lukuunottamatta kaikki ehtoolliselle. Nämä olivat ainoat rippikoulun ensikertalaiset; Korkeamäen piika Iida Kokander sekä Mattilan renki Topias Topiaanpoika, jonka mainittiin olevan "tylsämielinen (idiot)". Mutta eivät nämä toisella,kolmannella tai neljännellä yrittämällä ehtoolliselle lasketutkaan kehuja keränneet.
Heikki Sällinkangas, mäkitupalaisen poika Salmelasta oli änkkä ja lyhyt-ymmärryksinen, Paatelan löysä Ambrosius Kuukkanen mainittiin vähän löyhäpäiseksi. Riihimäen epäselvästi puhuvalla rengillä, August Matinpojalla oli "vika kielissä". Myös Pellonpäästä olleen löysän, Eliina Mariantytär Penttisen ymmärrys oli lyhyt.
Sosiaaliselta asemaltaan nämä "huonolukuiset" näyttivät olevan maatonta väestöä. Joukossa oli ainoastaan yksi talollisen poika, Juholan Pitkäntauksen Matti Matinpoika Parkkonen. Muutoin joukkio koostui kuudesta rengistä, kolmesta piiasta, torpan poikia oli kaksi, samoin mäkitupalaisen poikia. Oli itsellisen ja eläkemiehen poika sekä kaksi löysää.

Petäjäveden vanha kirkko (kuva Tripadvisor.com)
Naapuripitäjässä Petäjävedellä näytti olevan vieläkin kovapäisempiä oppilaita. Vuonna 1860 oli viidettä kertaa rippikoulussa  37-vuotias Ruostekorven renki Petteri Tissari. Seuraavana vuonna eli 1861 Petäjäveden kappalainen Karl Hellén armahti ja päästi Herran Pyhälle Ehtoolliselle seuraavat kaksi lähes kolmekymmenvuotiasta miestä.

Vuonna 1832 syntynyt Aleksanteri Matinpoika, renki Ala-Kintauden Hirvimäestä, oli ollut rippikoulussa jo kymmenen kertaa, mutta yhdestoista tuotti tuloksen. Aleksanteri meni sittemmin sahamieheksi Karikkokosken sahalle josta muutti v.1864 Jyväskylään. Muuttokirjaan oli kirjattu seuraavaa: "Sisäluku ja ulkoa lyhyt katkismus aivan kehnosti, käsitys samanlainen,katkism. tutk. ja Herran Ehtoollinen tavallisesti, maine vallatoin, naimiseen vapaa, ruumiinvikoja ei, rokotettu on".
Aleksanteri menikin heti naimisiin, morsian oli 45-vuotias Pirttimäen torpparin leski Leena Blomster Keljon Sysmäläisestä. Vain kaksi vuotta myöhemmin Pirttimäen torppari Aleksanteri Matinpoika kuoli keuhkotautiin.

Samana vuonna Aleksanteri Matinpojan kanssa pääsi ehtoolliselle samanikäinen Joonas Leenanpoika, Reinan muonarenki jolle rippikoulureissu oli jo neljästoista. Tämä aviottomana syntynyt Joonas oli minun Aati-pappani äidinäidin serkku. Joonaksen äiti Leena Matintytär oli Kuivasmäen Kokkilan tytär ja aikoinaan Kokkilasta Kotaperän Aholaan muuttaneen esi-isäni Joonas Matinpojan nuorempi sisko. Samaisen Leena Matintyttären perinnönjakoa Uuraisten Kotamäessä käsittelin hieman aiemmin.
Joonas Leenanpoika meni vuonna 1863 naimisiin samanikäisen Maija Liisa Matintyttären kanssa joka oli itsellisen tytär Kuitulasta. Joonas muutti pian vaimoinen muonarengiksi Kyyrämäen Seppälään josta saivat vuonna 1881 asuttavakseen Hyytiälän torpan. Torpparipariskunta kuoli 1890-luvun alussa jolloin torpanpitoa Hyytiälässä jatkoi heidän poikansa Eemil.

Blogger news