Sukua Kymenlaaksosta

Mummoni Aino (Aina) Maria syntyi v.1895 Kymintehtailla Valkealassa, paperitehtaan työmies Tuomas Simonpoika Frimanin ja  Maija Leenantyttären perheeseen. Isoveli Einar oli 2-vuotias, Aino aloitti kuuden tytön sarjan; Lyydi, Hilda,Lempi, Saima ja Vieno tulivat tasaisesti aina kolmen vuoden välein. Vuonna 1912 perhe muutti sukunimekseen Railo. Sisarukset harrastivat aktiivisesti teatteria Kymintehtaan työväen näyttämössä. Teatterin johtajana toimi tuolloin Jalmari Parikka. Aino ja Jalmari Parikka vihittiin avioliittoon v.1916 ja he muuttivat Jääskeen 7.11.1917, samana päivänä jolloin Venäjällä oli Lokakuun vallankumous. Vuonna 1918 Suomen kansalaissodassa Parikka toimi Punakaartin komppanianpäällikkönä, Ainolle ja Jalmarille syntyi tytär; Anna-Liisa Parikka. Sotakokemuksistaan Jalmari Parikka kirjoitti myöhemmin kirjan "Viimeinen taisto". Ainon ja Jalmari Parikan avioliitto purkautui ja Aino avioitui Lauri Nylundin kanssa. Ainon ja Lauri Nylundin vanhin lapsi, minun äitini Dagny Ingeborg syntyi vuonna 1922. Dagnyn ollessa 13-vuotias Aino-äiti kuoli keuhkosairauteen Kausalassa, Iitissä vain 39-vuotiaana.

Viereisessä kuvassa nähdään Kymintehtaan Työväen Näyttämön väkeä yhteisessä potretissa. Keskellä istuu teatterinjohtaja Jalmari Parikka oikealla puolellaan Aino Railo. Takarivissä 5. vasemmalta on Ainon veli, Einar Railo

Tuomas Frimanin (1861-1915) vanhemmat olivat suutari Simo Eerikinpoika Friman (1822-1882) ja Anna Matintytär (s.1833) Sippolan pitäjän Viialan (nyk. Myllykoski) kylästä. Maija Leenantytär(1870-1933) oli Iitin Lyöttilästä Knaappilan piian Leena Sofia Topiaantyttären (s.1843) avioton lapsi.

Simo Eerikinpoika Friman oli lähtöisin Kymijoen länsipuolelta Anjalan Ummeljoelta, sahan työntekijä Eerik Mikonpoika Frimanin (1793-1846) perheestä, jossa hänet mainittiin vaimon Kristiina Aatamintyttären (s.1801) aviottomana lapsena. Näillä tienoilla käytiin hieman aiemmin Kustaan sotaa ja solmittiin Anjalan liitto.