torstai 22. marraskuuta 2018

Silta

Rautatieläisten lapsia sillalla v. 1924 (Hugo Frilund/Muistaja)
Kerrostaloon muutettuamme kodin ikkunoista avautuva maisema on vaihtunut avarammaksi ja vilkkaammaksi. Idän puolella näkymä on rauhallinen, pari matalaa kerrostaloa siinä missä vuosikymmeniä sitten oli Keravan vanha paloasema ja Palokunnanmäen Elanto. Talomme  kulman taakse jäävät kirkkosankarihaudat ja Keravan vanha Pappila. Pappilassa eli entisessä Solbackenin huvilassa asui vuonna 1899 Jean Sibelius neiti Mimmi Lundgrenin vuokralaisena. Hän muutti tuolloin Liisankadulta säveltämään maaseudun rauhaan.

Talomme läntisellä puolella voi seurata junien kulkua pääradalla, Keravan asemastakin näkyy suurin osa. Rataa ylittävän Asemansillan yli puoli vuotta kestänyt remontti on juuri valmistumassa, Destian urakoima silta tullee maksamaan yli 868 tuhatta euroa.


Ensimmäistä radan ylittävää siltaa suunniteltiin 1900-luvun alussa pitkään : "Rautatiehallitus on hyljännyt Tuusulan kuntakokouksen puheenjohtajan anomuksen, että rautatiehallitus esittäisi varoja myönnettäväksi ylikäytäväsillan rakentamiseksi Keravan luo, koska sellainen silta tulisi maksamaan vähintäin 55.500 mk. Ylikäytäväsillan rakentaminen radan yläpuolelle Keravan ratapihalla, hevosajoa varten, olisi ollut suuresta merkityksestä. Joskin tuo silta olisi tullut maksamaan mainitun summan, niin olisi siitä ollut rautatielle hyötyäkin. Ensiksikin pari veräjävahtia olisi saanut siirtää toisiin töihin ja toiseksi ei olisi tarvinnut pitkiä junia katkoa ylikäytävän tähden. Kuitenkin kaikkein suurin syy sanotun sillan rakentamiseen olisi ollut, että ihmiset olisivat saaneet turvallisesti kulkea." (Juna 18.6.1908).

Keski-Uusimaa 24.9.1924
Vuonna 1924 Kerava erotettiin Tuusulasta omaksi kauppalakseen ja sillan rakennustyöt saatiin viimein alulle. Puusta rakennettavan sillan perusmääräraha oli 300 tuhatta markkaa. Summa ei kuitenkaan riittänyt ja lisämäärärahoja myönnettiin  pariin kertaan, sillan lopullinen hinta oli silloisten lehtitietojen mukaan 659.500 mk (nykyrahassa n.212 tuhatta euroa).

Vuonna 1926 kirjoitettiin "Valaistusoloista kauppalassamme" (Keski-Uusimaa 20.01.1926) seuraavasti: "-Mutta eihän ole ihmeteltävää, jos nuoren kauppalamme pieniä varoja koetetaan säästää, kun rautatielaitoskin, jolla palaa tuhansia lamppuja asema-alueilla ympäri maatamme, koettaa säästäväisyyttä noudattaa edes täällä Keravalla, pitämällä pimeänä yhtä (1) lamppua, joka sijaitsee rautatien yli johtavalla sillalla ja joka paikka mielestämme olisi valaistusoloja silmälläpitäen, pidettävä kaikkein tärkeimpänä."




Nyt vuonna 2018 valmistuvaan siltaan on luvassa valaistusta Keravan Energialta, lisäksi kuvataidekoululaisten tekemiä "Keravan kolleja" on ikuistettu sillan teräskaiteisiin.








Linkkejä: 


Keravan historiaa   //   19 syytä käydä Keravalla, matkablogi  //     Valtatien Varrella  //  Asemansillan kollit

Blogger news