maanantai 30. syyskuuta 2013

Fanny Alina ja Olga Josefina

Torikauppaa Porissa (kuva Satakunnan museon verkkonäyttely)
Kuinka kävi värjäri Fasterlundille ja tyttärille Marialle, Fannylle ja Olgalle Fransin jäätyä leskeksi ? Frans otti uuden vaimon, Amanda Josefiinan, ja perhe muutti Kauvatsan Yttilään. Vuonna 1890 vanhin tytär, 15-vuotias Maria Sofia, muutti kasvatiksi sedälleen Kustaa Kujalalle. Maria Sofian myöhemmistä vaiheista tässä.
14-vuotiaana myös Olga Josefiina meni kasvatiksi torpparin perheeseen Karkkuun (Sastamala).18-vuotiaana Olga vihittiin työmies Taavetti Vilhelmi Niemisen kanssa. Vuonna 1899 Olga ja Taavetti muuttivat Poriin. 1900-1905 syntyivät Eino,Tyyne, Aune ja Veini. Heidän myöhemmistä vaiheistaan ei ole tietoa.
Fanny Alina muutti isän ja nopeasti kasvavan uuden perheen mukana Kauvatsalta Poriin vuonna 1897. Fransille ja Mantalle syntyi kaikkiaan 12 lasta.

Toukokuussa v.1900 tapahtui Porissa välikohtaus jonka seurauksena puusepänoppilas Kustaa Mäkinen puukotti teurastaja Otto Wesslanderia kohtalokkaalla tavalla.  Satakunta-lehti 15.5.1900:
"Mäkisen istuessa  eteläpuiston penkillä palvelustytön Fanny Fasterlundin kanssa edellämainittuun aikaan, oli Isoltakaivolta tullut puistoa pitkin ja yli ruohoston kolme nuorta miestä, nim. työmies Karl Armas Viljanen,konetehtaan työmies Wilhelm Rafael Stenman ja edellämainittu Wesslander jotka olivat olleet hiukan päihtyneitä.Wesslanderin esityksestä olivat he kaikki istuutuneet samalle penkille millä Mäkinen ja palvelustyttö Fasterlund istuivat."
Kustaa Mäkinen sai miestaposta 2 vuotta kuritushuonetta kun taas Fanny vihittiin vuoden kuluttua puuseppä Henrik Grundstenin kanssa. He muuttivat Poriin, Niilo Henrik syntyi 1902 ja Aarne Wilhelm 1904. Perheen myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.

Tässä lisää naiskohtaloita Porista:
http://www.pori.fi/kulttuuri/satakunnanmuseo/verkkonayttelyt/naisiaporissa/kikna1.html

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Färjärin emännän perunkirja

Ulvilan rippikoululaisia vuodelta 1869, Maria Sofia alimmalla rivillä
Kokemäen Tulkkilan kylässä, kesällä vuonna 1879, kuoli lapsivuoteeseen 24-vuotias Maria Sofia Kustaantytär. Hän oli lähtöisin Ulvilan Anolasta, Stenbackan torpasta. Leskeksi jäi värjäri Frans Fasterlund ja heidän kolme tytärtään joista vanhimmasta oli tuleva myöhemmin äitini mummo.
Syksyllä pidettiin kalunkirjoitus, eli perunkirjoitus:

Wuonna 1879 lokakuun 10. päivä toimitettiin allekirjoittaneelta, siksi kutsutuilta vierailta miehiltä, talolliselta Juha Isotalolta Peipohjan kylästä, ja talonpojalta Erland Kierikalta Kuoppalan kylästä, molemmat Kokemäen pitäjästä, lailinen kalunkirjoitus ja arvion tavaran ylitse jälkeen kuoleman kautta edesmenneen färjärin emännän, Maria Sofia Kustaantyttären Fasterlundin, Tulkkilan kylästä Kokemäen pitäjää, joka kuoli viime heinäkuun 18. päivä jättäen jälkeensä lesken Frans Fasterlundin ja heidän avioyhteydestänsä kolme tytärtä,
nimittäin: Maria Sofia 4 vuoden, Fanny 2 vuoden sekä Olga 2 viikon ikäisenä, niin muodoin kaikki alaikäisiä joiden etua oli valvomassa heidän setänsä Kustaa Kujala Tulkkilan kylästä.
Leski muistutettiin valan velvoituksella edesantamaan ja ilmoittamaan kaikki pesän omaisuuden sekä saamiset ja maksamiset senlaisena kuin olivat vainajan kuolinhetkellä joka edesannon mukaan kirjoitettiin ja arvottiin seuraavaisesti:

Irtonaista omaisuutta:                     
Suomen pankin rahaa 115 mk.  Kultaa:  sormus 10 mk  Kuparia: mm. kattiloita ja pannuja 72,75 mk
Tinaa: tinakankea 1,30 mk  Messinkiä: pihdit, kynttilänjalka 1,85 mk
Huonerakennuksia: asuntorivi, navettarivi, sauna,wärihuone.
Rautakaluja: mm. kirveitä,sirppejä,koukku,kuokkia,viikatteita,tadikko,tryykirauta,lapioita,1 pyssy, 20 lusikkaa, veitsiä ja ottimia, 4 taritinta, kahvipoltin, kahvimylly,konttipannu.
Pelto- ja ajokaluja: mm. rekiä,aisoja ,auroja,parirattaat
Puukaluja: mm. vyhdinpuut,klihta,3 rukkia, ämpäreitä, leilejä, pyttyjä, 2 arkkua, 1 punkka, 1 kehto,3 pyykkitoolia, juuriastia, kangastoolit, 1 venhe, sorvarin lauta.
Huoneenkaluja: 3 kaappia, 3 sänkyä, 4 pöytää, 6 toolia, 2 keinutoolia,1 piippuhylly, 2 kuvastinta,seinäkello,tupakkiloota, piironki, pesukomuti, kirjakaappi,senkki,taulu.
Pito- ja sänkyvaatteita: mm.13 hametta, 6 palttoota, 2 liiviä, 3 saalia, 15 liinasta, säkkiä, kankaita, lasinpeitteitä, 13 nenäliinaa, 7 pr. sukkia, 7 paitaa, 7 esiliinaa, 3 pr kenkiä, lankoja, villoja, 3 täkkiä, 10 tyynyä, joukko laattiamattoja, lesken pitovaatteet, lesken sänkyvaatteet.
Eläimiä: 1 hevonen,lehmä,lampaita,sika.
Sekatavaraa: mm. nahkoja, sormikkaat, lautoja,parafiinia,sateenvarjo,kaffikuppeja,kirjoja,yhtä ja toista unhotukseen jäänyttä tavaraa.

Pesän saamisia: mm. Heikki Vinnarilta Köyliöstä 15 mk, Kristiina Raukolta Krootilasta 4 mk, torppari Kujanpäältä Lampin kylästä 6,50 mk, Tuiskulan myllärin pojalta, Iisakilta 6,50 mk, Hydenin vaimolta Josefiinalta Kaasmarkusta Ulvilasta 5,10 mk ,Kustaa Rosenvallilta 2,70 mk, Hyytin isännältä Erlandilta Paistilasta 2,90 mk, Ylistaron Kuitin piikalta Kustaavalta 2,70 mk. Sisälletuloja yhteensä 1939,80 mk

Pesän ulosmenoja: hautajaiskustannusta leskelle 60 mk, velkakirja Juha Isotalolle vuodelta 1877 1100 mk, Kustaa Kujalalle 50 mk, Erland Kierikalle velkakirja vuodelta 1878 200 mk, kauppiaille R ja F. Åkermanille Turusta 453 mk, talolliselle Erland Korvatille Pumpulasta 700 mk, seurakunnan vaivasille 2,50 mk, arviomiesten palkkaa yhteensä 2 mk, kalunkirjoituksen toimittajalle 12 mk, lääkkeisiin vainajan taudin aikana 40 mk. Ulosmaksuja yhteensä 2790,30 mk.

                            Frans Fasterlund                                                      Kustaa Kujala
 
                                 Erland Kierikka                                         Johan Isotalo
                                                                 Frans Herttell
                                                         
Waivasten osa on maksettu omista    
                                      J.Horeli
                                                   

perjantai 20. syyskuuta 2013

Presidentin sukua ?

Kymmenen vuotta sitten julkaistiin Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjassa selvitys presidentti  Tarja Halosen esivanhemmista. Tästä ilmeni äidinpuoleinen sukuyhteys Öfverströmeihin Kirkkonummelta. Koska vaimoni mummon äiti, Signe Henriksson, oli omaa sukua Öfverström, niin piti asiaa selvittää tarkemmin. Kerrottiin että Signe ei ollut koskaan isäänsä nähnyt koska tämä oli hukkunut ennen lapsensa syntymää.
Aika pian selvisi että sukuyhteyttä presidenttiin ei ainakaan tätä kautta ole. Signen äidin, Hildan, puoliso Carl Öfverström nimittäin hukkui kevätjäihin vuonna 1892 ja myöhemmin syntyneet Hildan aviottomat lapset Harald (1897-1898) ja Signe(1899-1985) saivat leskiäitinsä sukunimen, Öfverström.

Hilda Serafia Lindbäck (1865-1911) ja Carl Fredrik Öfverström (1863-1892) avioituivat Kirkkonummella lokakuussa 1891. Tytär, Bertha Vilhelmiina, syntyi kahden kuukauden kuluttua, mutta kuoli jo maaliskuussa 1892.  Huhtikuussa Carl hukkui veljensä Gustafin (s.1871)kanssa. Kaikki tämä tapahtui puolessa vuodessa.

-Hukkuneita. T.k. 12 p:nä hukkuiwat hewosineen Sikasaaren ja Ryssäsaarien wäliseen salmeen arentimies K.Öfwerström ja hänen weljensä  G.Öfwerström Kirkkonummen pitäjän kirkonkylästä.
(Tampereen Uutiset 29.4.1892)

Evitskogin kylää kartalla
Olivatko veljekset sitten samaa Öfverström-sukua kuin Halosen esivanhemmat ? Muutaman sukupolven perusteella eivät näyttäisi olevan.

Halosen suvusta löytyy Kirkkonummella syntynyt Israel Johaninpoika Öfverström (1810-1890), rusthollari/seppä Johan Öfverströmin (1767-1854) ja Eva Boströmin (1776-1830) poika StorEstbyn Kåtesta. Johan Öfverströmin vanhemmat olivat pitäjänseppä Erik Jakobinpoika Öfverström (s. 1730) ja Anna Erikintytär( s.1739).

Hukkuneiden veljesten vanhemmat olivat torppari/sotilas Alexander Öfverström (s.1823) ja Fredrika Charlotta Lindström, molemmat Kirkkonummen Evitskogista.
Räätäli Erik Öfverström ja Eva Christina Gustavintytär olivat Alexander Öfverströmin vanhemmat.
Erik Öfverström oli syntynyt Siuntiossa vuonna 1768, hänen  vanhempansa olivat Nils Henriksson Öfverström (1745-1821) ja Caisa Greta Johansdotter.
Nils oli ruotusotilas Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin, Inkoon komppanian Lappbyn ruodussa. Katselmuksessa 4.2.1789 Nils oli sairaana lasaretissa, hänen iäkseen mainitaan 43 vuotta, naimisissa. Ollut ruodussa 15 1/2 vuotta, pituus 5 jalkaa 8 tuumaa (n.168 cm).



perjantai 13. syyskuuta 2013

Syyskuussa vuonna 1973



Salvador Allende
40 vuotta sitten,11. päivä syyskuuta sotilaat kaappasivat vallan Chilessä ja presidentti Salvador Allende kuoli.

Muutamaa päivää myöhemmin, 15.9, Ruotsin Kuningas Kustaa Aadolf kuoli ja valtaistuimelle nousi Kaarle Kustaa.  Samana päivänä syntyi Kaarle Kustaan tuleva vävy,
Daniel Westling.                                                                                                                   
Nyt on ollut poikkeuksellisen lämmin syyskuu mutta toisin oli 40 vuotta sitten. Säästä ja syksyn töistä kertovat isäni päiväkirjat vuodelta 1973:

11.9. .tiistai Inga keitti sieniä muuripatalla. Niitin perunvarsia. Pukkilan Aune kävi kylässä.
12.9.keskiviikko ja Dagnyn nimipäivä. Kova lumisade, satoi 10 senttiä. Laitoin maidon 9 ltr.
13.9. torstai. Tänään jo paistoi päivä mutta kylmää. Inga teki pyykin, sulatettiin lumesta pyykkivettä. 14.9.perjantai. Laitoin maitoa 10 ltr. Vieläkin lunta. Kylmää ilmaa. Kävin eilen kirkolla, hain Annan eläkkeet ja maksoin kuitit. Tänä iltana tuli Jorma,Hilkka,Ilpo,Jaana. Kävin kirjastossa.
15.9.lauantai. Rössin Jukka kaivoi Pienviljelijä-yhdistyksen koneella perua noin 40 penkkiä. Kylvettiin tänään. 16.9.sunnuntai. Laitoin maitoa 10 ltr. Kaivettiin perua 11 penkkiä. Kemppaisen Tare oli eilen, läksi illalla jo pois. Jorman väki ja Ilpo läksi tänään pois.
17.9. maanantai. Jukka ajoi loput 8 penkkiä, saatiin perut kaivetuksi.
18.9.tiistai.Tänään kaivettiin Annan peru kuokilla, meni vain 3 tuntia. Laitoin maitoa 9 ltr.
19.9.keskiviikko. Käytiin rantamökillä, matot ja petivaatteet tuotiin veneellä Saunamäen rantaan. Käytiin myös puolukassa Aholan maalla.

maanantai 9. syyskuuta 2013

Amalia Ekströmin Biblia

Puolisoni mummon, Rakel Sjöblomin os. Henriksson (1918-2010) jäämistöstä löytyi vanha Biblia eli raamattu, jonka sisälehteen oli kirjoitettu omistuskirjoitus ; Amalia Ekström 20 april 1876 sekä muutama lainaus raamatusta. Nimi ei oikein tuntunut liittyvän millään lailla sukuun, mutta kiinnosti selvittää tuon vanha kirjan alkuperä, mistä se oli Rakelin kirjahyllyyn joutunut?.

Kiitos näitten netin linkkien; Hiski,SShy ,digitaaliarkisto ansiosta asia selvisi päivässä Kirkkonummen seurakunnan tiedoista.

Kirkkonummen Danskarbyssä 16.4.1833 syntynyt Amalia Charlotta Ekström oli Rakelin äidinäidin serkku.

Rakelin äidin, Signen, äiti oli 27-vuotiaana leskeksi jäänyt ompelijatar Hilda Serafia Öfverström os. Lindbäck (1865-1911). Hilda Serafian isällä, Henrik Johan Lindbäckillä (1816-1887), oli vanhempi sisko, Lovisa Lindbäck (1805-1861), joka avioitui vuonna 1829 Kirkkonummen Abramsbystä olleen suutari Carl Anders Ekströmin kanssa. Heidän lapsistaan aikuisiksi varttuivat vain tämä kyseinen Amalia ja vuonna 1836 syntynyt Sofia Vilhelmina. Suutari Ekström  ja vaimonsa Lovisa kuolivat vuosina 1861 ja 1862. Nuorempi tytär Sofia avioitui räätäli Viktor Bäckströmin kanssa vuonna 1865. Vanhempi sisko Amalia jäi naimattomaksi ja kuoli 86-vuotiaana vuonna 1919.

Amalia on haudattu Hietaniemeen  Erik ja Aina Lindbäckin kanssa. Erikin isä oli Amalian serkku ja Hilda Serafian nuorempi veli, poliisivirkamies Johan Gabriel Lindbäck (1868-1950) joka oli ilmeisesti kohtalaisen varakas mies. Hautakivestä päätellen hän lienee ollut myös Amalian elämässä mukana.Vuonna 1911 siskonsa Hilda Serafian kuoltua oli Johan Gabriel, "Janne", ottanut orvoksi jääneen 12-vuotiaan Signen perheeseensä jossa oli silloin samanikäinen serkku, Erik, ja seuraavana keväänä syntyi Gretel.
Omien lasten kohtalo oli  Janne ja Matilda Lindbäckillä traaginen, molemmat, akateemisesti koulutetut nuoret kuolivat 30-luvulla, Erik oli 34-vuotias ja Gretel vasta 27 vuotta. Signen tytär, Rakel, oli myöhemmin hoitamassa Janne Lindbäckiä. Tätä kautta lienee Amalian raamattu päätynyt Rakelille.

Nykypäivinä tuolla Kirkkonummen Danskarbyssä eli Tanskarlassa oleilee vauraampaa väkeä, siellä sijaitsee Rotenbergien omistama Långvikin kylpylähotelli.

Blogger news