Hopiahäät 1969

Tauno Aholan päiväkirjoista vuodelta 1969:

23.1.torstai. Pakkasta 18 astetta.
 Meillä oli Väliläiset,Sillanpäiset ja Huippulaiset kun oli hopeahäät. 25 vuotta sitten meidät vihittiin Haminan kirkossa.  24.1.perjantai. Pakkasta 25 ast.
Salme tuli kotia kun lauantai on vapaata.Meillä oli
Kuntsit, Tannerin pojat ja Lehtis-Onni vielä hopiahäissä. 25.1.lauantai. Paukkuva Paavalinpäivä. Pakkasta 26 astetta mutta siitä huolimatta kylvettiin kovasti. 26.1. sunnuntai. Pakkasta aamusta 25 ast.
Tänään Tannerin Heimon kanssa vietiin Sillanpään tytöt ja meidän Salme Jyväskylään. 27.1.maanantai. Kävin tänään tilitoimistossa, vein 4 kk laskut. maksoin kirjanpitosta 110 mk. Lunta satoi viime yön ja ilma hyveni. Tänä iltana enää pakkasta 6 astetta. 28.1 tiistai. Ja taas pakkasta 21 astetta. Olin lumitöissä ja Rössissä Valon Pilkkeen vuosikokouksessa. Valitsivat minut sanomalehtikirjeenvaihtajaksi. 29.1. keskiviikko. Pakkasta 16 ast. Kävin Uuraisten Osuuskassalla uusimassa vekselin. Maksoin 1000 mk ja toinen 1000 jäi, erääntyy nyt huhtikuun 29. päivänä. Soitin Keskisuomalaiseen Valon Pilkkeen vuosikokouksen. 30.1.torstai. Jorma oli viime yön kotona. On komennuksella J:kylässä. Käytiin Pienessä Kalteenmäessä Hiljan 50-v. juhlassa keskiviikkoiltana, Jorma oli myös. Lunta satoi viime yön kovasti. Pakkasta 12 astetta. 31.1.perjantai. Kova lumipyry koko päivän. Inga käytti Huippulan Annan kolmannessa jälkitarkastuksessa.
Pakkasta 10 astetta.

Henrikssonin sukua Kirkkonummelta

Haapajärven kylä sijaitsee Kirkkonummen  pohjoisosassa samannimisen järven ympärillä. Veikkolan taajama on kasvanut parin kilometrin päähän pohjoiseen. 1500-luvulla Haapajärvellä oli viisi tilaa:

Maula, Nissilä, Seppälä, Pussila ja Skinnars.

Seppälä oli 1600-luvulla ratsutila ja 1700-luvun puolivälissä tilalla oli kestikievari. Vuonna 1765 talonpoika  Jakob Johansson Seppälä pyysi vapautusta kestikievarin pidosta koska talo oli niin köyhässä tilassa että " matkustavaiset,jotka jo ovat Seppälästä tehneet valituksia, eivät ole saaneet ostaa mitä tarvitsivat ".
 Vuonna 1779  Seppälään muuttivat  Siuntion Kopulasta  Anna Jakobsdotter (1731-1789) ja puoliso Erik Eriksson. Annan esivanhemmat olivat olleet Kopulassa lampuoteina jo 1500-luvulta. Kun Anna Jakobsdotter v.1789 kuoli, tilan sai hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta ; Henrik Matsson (1753-1809). Henrikin puoliso Helena Henriksdotter oli Vihdin Härköilän Tuusasta (Nykyään Vihdin Nummelaa). Sukunimeksi patronyymi  Henriksson näyttää jääneen käyttöön heidän pojalleen Henrik Johan Henrikssonille (1796-1830). Vaimonsa Maria Sofia (1796-1867) oli syntyisin viereisen Lapinkylän Nummisista. Pari päivää ennen joulua vuonna 1830 Maria Sofia synnytti seitsemännen lapsensa Adolfin. Isä Henrik oli kuollut jonkinlaiseen keuhkosairauteen pari viikkoa aiemmin . Maria Sofia asui leskenä Seppälässä kuolemaansa saakka.

Vanhin veli Erik jäi isännäksi Seppälään, Adolfista tuli  torppari joka avioitui  Fredrika Carolina Kallströmin  (1836-1868) kanssa. Fredrikan vanhemmat olivat nahkuri Henrik Johan Kallström ja Anna Charlotta Lindström Skinnarsista.  Kolme lasta syntyi 1860-65. Suuret nälkävuodet  1866-1868 veivät hautaan Adolfin ja Fredrikan sekä leskirouva Maria Sofian.
 Ei ole tietoa kuka lapset elätti, mutta ainakin poika, muonamies  Adolf Viktor (1863-1927) oli elinvoimainen, hän sai 14 lasta kahdesta avioliitosta. Ensimmäinen vaimo oli Antoinette Sofia Lönnqvist (1863-1906), muonatorpparin tytär Porkkalanniemen Järsöstä. Ensimmäisen vaimon kuoltua Adolf Viktor avioitui Emilia Maria Lindströmin kanssa joka oli kotoisin Sperringsistä (Nykyään Perinki Espoonkartanossa). Molemmat vaimot synnyttivät 7 lasta.
 Ensimmäisen liiton vanhin poika Adolf Harald (1897-1970) avioitui Signe Öfverströmin (1899-1985) kanssa. Signen äiti oli ompelijatar, leski Hilda Serafia Lindbäck(1865-1911) torppari Henrik Johan Lindbäckin (1816-1887) ja Erika Serafian(1825-1911) tytär Abramsbyn kylästä.
Syyskuussa 1855 torppari Lindbäckin kaikki neljä lasta olivat kuolleet  punatautiin. Myöhemmin syntyneistä viidestä lapsesta Hilda Serafia oli nuorin. Hildan äiti Erika Serafia ei ollut torpan tyttöjä, hän oli talollisen tytär Kirkkonummen Evitskogin Tuomolasta (Tomas).
Adolf Harald ja Signe Henrikssonin perhe muutti Helsingistä Kirkkonummelle Tolsiin josta edelleen Sperringsin kautta Finnbyn kylään 1920-luvun puolivälissä. Sodan jälkeen perhe joutui muuttamaan Sipooseen kun Porkkalan alue luovutettiin Neuvostoliitolle.

Seppälän tila on edelleen Haapajärven Lapinkyläntiellä ,Tampajantien ja Vanhan Lillträskintien  välillä.
Kannattaa käydä vilkaisemassa myös kylän tunnelmallista kirkkoa. Kylässä on myös toisenlainen retkikohde;
Seppälän talon mailla oleva Viinakallio.

Helmi

Helmi Ingeborg  Lindholm  os. Meling (1912-1989) oli suurperheen äiti joka  palkittiin ansioistaan mitalilla äitienpäivänä  1980.
Helmin vanhemmat olivat Frans Vilhelm Meling(1882-1934)  ja Hilma Gustava Färm (1883-1971)

Frans Melingin äiti oli  piika Lotte (Charlotta) Meling.  Charlotta  Meling syntyi  v.1853
torppari Erik Melingin perheeseen Lohjan Vejbyssä (Veijola). Melingin suku oli tullut Lohjalle Perniöstä. Suvun kantaisä  Anders Melich (s.1689) oli Henkirykmentin kengitysseppä Perniön Makarlassa. (Nykyään osa Salon kaupunkia).

 

Vuonna 1899 kerättiin Suuri adressi vastustamaan Helmikuun manifestia. Kirkkonummella renki Frans Meling oli yksi allekirjoittaneista.



Hilma Färm oli meijerikkönä
Suur-Merijoen kartanossa Viipurissa josta muutti v.1910 Kirkkonummelle kapteeni Hjeltille sisäköksi. Avioitui
talon rengin Frans Melingin kanssa.


Vuonna 1912 perhe muutti Helsinkiin, jossa rakennustyöläiset olivat lakossa saadakseen 10-tuntisen työpäivän. Frans Meling oli tuolloin työnhaluisten luettelossa "sekatyöntekijäin ammattialalla".

Hilma Färm syntyi räätäli Ferdinand Färmin ja Maria Juhontyttären perheen viidenneksi  tyttäreksi Heinolan maaseurakunnan Kukkamäessä. Perhe oli aiemmin asunut Heinolan Paasossa, äiti Maria oli kotoisin Paason Kiviojan torpasta.
Ferdinand Färm syntyi v.1845 Nastolassa, Seestan kartanossa jossa isä Mikael oli myllärinä.Vuonna 1849 perhe muutti Heinolaan Niemelän kartanoon jossa isä toimi myllärinä ja myöhemmin muonatorpparina.
Mikael Färm oli aiemmin  myllärinä Kangasalla Vääksyn kartanossa ja avioitunut siellä v.1839 Fredrika Hammarenin kanssa. Fredrika oli syntynyt v.1818 Janakkalassa, Monikkalan kartanossa jossa hänen isänsä Carl oli pehtoorina. Kartanoiden elämää Fredrika näki kun isä toimi pehtoorina ja tilanhoitajana useilla  maatiloilla Hämeessä; Vanajan Kantolassa, Tyrvännön Lepaassa ja Hämeenlinnan Kirstulassa.

Harry ja Helmi Lindholmin perhe
Ylhäältä vasemmalta: Katri, Ritva, Helmi, Anja, Olavi, Liisa ja Aarne
Sylvia ja Lempi
Maija, Harry, Helmi ja Risto
edessä Laila ja Anita

Vaaralan koti

                   

Harry tuli marjasta. Helmi postia jakamasta.           

Lindholmien juuria

 Henrik Johan Lindholm syntyi läntisellä Uudellamaalla Inkoossa, todennäköisesti 1795. Vanhemmista ei ole tietoa, joten sukunimen tausta ei ole selvinnyt, se saattaa olla sotilasnimi, eli nimi jonka  Henrik Johan sai vuonna 1819 liittyessään Suomen kaartiin,  I-komppanian sotilaaksi nro 92.   Kaartin ollessa Hattulassa hän  avioitui v. 1822 Hedvig Erikintytär Tranbergin(s.1794) kanssa, jääkärintytär  Sääksmäen Ritvalan kylästä.
 Samana vuonna syntynyt Alexander Konstantin sai komeat nimensä keisariperheeltä; Aleksanteri oli Venäjän keisari ja Konstantin hänen nuorempi veljensä.  Henrik Johan oli Kaartissa 1820- luvun, mutta jostain syystä perhe muutti  Hämeenlinnaan vuonna 1833. Vaimon ja nuorimman lapsen kuoltua  hän avioitui uudelleen Hauholaisen Anna Liisa Eerikintyttären (s.1806)  kanssa ja  muuttivat 9-vuotiaan Fransin kanssa vuonna 1834 Viaporiin.  Samana vuonna seurasi paluu Kaartin pataljoonaan, jossa Henrik Johan toimi välskärinä  Lasaretissa kunnes kuoli helmikuussa 1840 ilmeisesti keuhkokuumeeseen.
 Poika Aleksanteri meni 11-vuotiaana kasvatiksi Pirkkalaan tätinsä Beatan perheeseen. Avioiduttuaan Tohlopista olleen Eeva Kaisa Kaarlontyttären (s.1824)  kanssa, Aleksanteri muutti Tampereelle. Aleksanteri oli töissä Frenckellin  paperitehtaassa työmiehenä.
Aleksanterin poika Oskar(s.1860) oli maalari, hän avioitui puusepäntytär Maria Lindforsin(s.1860) kanssa, joka oli muuttanut 16-vuotiaana Ikaalisista Tampereelle töihin. Maria oli töissä Finlaysonin pellavatehtaassa. 1900-luvun alussa heillä oli jonkinlaista kauppatoimintaa jonka seurauksena tuli konkurssi 1902.
Heidän poikansa Fredrik (s.1884), myös ammatiltaan maalari, avioitui Ikaalisista muuttaneen mäkitupalaisen tyttären Hilja Rajalan(s.1887) kanssa. Perhe muutti Tampereelta Helsinkiin 1925.
Fredrikin ja Hiljan vanhin poika Harry (s.1906), hänkin maalari, avioitui Helmi Melingin(s.1912) kanssa.

Tauno Aholan päiväkirjoja

Tässä isäni vanhimpia päiväkirjoja joita olen pikku hiljaa kirjoittanut puhtaaksi.

Päiväkirjoja vuosilta 1940-1941

Päiväkirjoja vuosilta 1945 - 1951

Ansiotyö muistiinpanoja vuodelta 1946

Poimintoja Tauno Aholan päiväkirjoista lastenlasten syntyessä

Tampereen lehdistä 1881-1910

         Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistosta löydettyä:

Maalarin oppilas Oskar Lindholm ja 

pellavatehtaan työntekijä Maria Lindfors kuulutettiin vuonna 1881.

Konkurssi tuli vuonna 1902.

Oskarin ja Marian pojasta Fredrikistä tuli myös maalari

ilmoitus lehdestä vuodelta 1910