Gumbacka skola

Koulukuva 1920-luvun lopulta Gumbackan koulusta Kirkkonummen Porkkalanniemellä.
Eturivissä seisovat vasemmalla Rakel Anna-Lisa Henriksson (1918-2010) ja saman rivin oikeassa laidassa pikkusisko Iris Gundborg Henriksson (1920-2003). Iriksen takana opettaja Göta Lindholm. Kuvan taakse kirjoitettu myös muiden nimet seuraavasti (järjestyksestä ei tietoa) Göta,Svea,Gretha,Karin,Ragnhild,Linne,Maire,Helga,Holger,Hannes,Paul,Holger,Ragnar,Helge,Lenna,

Gumbacka skola

Gösta,Harry,Charlis,Marlin,Ruben

Lindholm, Pinninkatu 38

 Pinninkatu 38 oikealla Tammelan torin alapuolella

Henkikirja oli maan väestöstä ja kiinteistöistä kutakin kuntaa varten erikseen pidetty väestöluettelo.Vuotuiset henkikirjoitukset lopetettiin vuoden 1990 alusta lukien, ja henkikirjat poistuivat kokonaan käytöstä vuonna 1993 uuden väestötietojärjestelmän aloittaessa toimintansa.

Hämeen läänin Henkikirjoista vuodelta 1910 löytyy Tampereen 16. kaupunginosasta, Tammelasta, Pinninkatu 38. Vielä edellisessä väestönlaskennassa oli talossa asunut mm. kolme "tarkastusnaista" eli ilotyttöä, Ida A., Hilda T. ja Wilhelmiina A.

Vuonna 1910 talon omisti kauppias Juho Heikkilä, joka myös asui perheineen talossa jossa oli henkikirjan mukaan kaikkiaan 53 henkeä. Vuokralaisten ammattikirjo oli laaja, talossa asuivat mm. pika-ajuri Aksel Iisa,palvelija Aurora Henriksson, suutari Heikki Alanko, työmies Eetu Lahtinen, maalari Kalle Heino, poliisikonstaapeli Heikki Mäyränen,työmiehen vaimo Eeva Rantala ja juoksupoika Kaarle Saarela. 

Fredrikin elinkeinoilmoitus vuodelta 1910 

Talossa asui myös 26-vuotias sekatyömies Fredrik Valdemar Lindholm vaimonsa Hilja Marian, 23 v., kanssa. Perheessä oli kaksi lasta, 4-vuotias Harry Valdemar ja 1-vuotias Meeri Ingrid. Vielä samana vuonna Fredrikistä tuli isänsä Oskarin tavoin maalari. Lapsia syntyi myöhemmin lisää; Lalli Evald 1912, Ellen Kaarina 1913, Toini Ingeborg syntyi ja kuoli 1916, Aarne Rudolf syntyi ja kuoli 1917, Hilja Ingeborg 1918 ja Aarne Rudolf 1920. Lindholmin perhe muutti vuonna 1925 Helsinkiin, Sörnäisten suomalaiseen seurakuntaan. 

Pinninkadun naapurustossa asui Lindholmien kanssa samaan aikaan myös rakennusmestari Jonas Andersson perheineen.  
Andersson rakenteli pihapajassaan helikopteria, tässä linkki tarinaan Jari Niemelän Tampereen historiasivuille. Nykyään osoitteessa Pinninkatu 38 on 70-luvulla rakennettu 7-kerroksinen kerrostalo.

Hurja Lola ja muuta sukua

(Kuva: Teatterimuseo)

Näytöskuva Kymintehtaan Työväen näyttämön esityksestä "Hurja Lola", jossa pääosaa näytteli mummoni Hilda-sisko. Ajankohta ilmeisesti 1920-luvulla.


Vasemmalta lukien; kaksi tunnistamatonta henkilöä, Elli Rautjärvi, Hilda Railo (Lola), Siiri Laitinen,Helvi Mäntylä ja Helvi Aartelo. 

Aiemmin kirjoitin mummoni Aino Railon suvusta ja perheestä. Mummollani oli isoveli ja viisi nuorempaa sisarta joitten elämän vaiheista olen nyt saanut selvitettyä hieman lisää.

Einar (s. 1893 Valkeala k. 1954) vihittiin vuonna 1912 Amanda Seppäsen (s.1891 Kitee k.1933 Kotka) kanssa. Lapset Kauko Kauno Rafael s.1913, Laila Kaarina s.1915, Taisto Einar Aatos s. 1920, Uljas Eino ja Usko Reino (kaksoset s. 1921, kuolivat pienenä), Kaija Lahja Ilona s.1927 ja Eino Johannes s.1928.

Aino Maria ( s.1895 Valkeala k.1935 Iitti) Ensimmäinen puoliso Jalmari Parikka, lapsi Anna-Liisa (Anneli) Parikka (1918-1985) jolla poika ja tytär jolla lapsia, suku jatkuu. Toinen puoliso vuonna 1922 Lauri Nylund, lapset Dagny Ingeborg (1922- 2005), Tuija Tyyni Marjatta (1923-2008), Jukka Lauri Viljami (1924-1943) ja Hilkka Linnea (1926-1986).

Lyydi (s.1898 Valkeala  k.1964 Kuusankoski),  lapsi Eila Orvokki (1921-1983), puoliso Väinö Lahtinen (s.1893 Artjärvi k.1965 Kuusankoski) vihitty v.1928.

Hilda Alina (s. 1901 Valkeala k.?), lapsi Leo Evert s.1926, k.1927 Kuusankoski. puoliso Heikki Mertanen ( s. 1902 Pälkjärvi k.?) vihitty v.1937 jolloin  muuttivat Kuusankoskelta Helsinkiin josta v.1944 Hartolaan.

Lempi (s. 1904 Valkeala k. 1971 Kuusankoski) puoliso Toivo Lahtinen (s.1907 Joutsa k. 1974 Kuusankoski) vihitty v. 1941.

Saima (s. 1907 Valkeala k. 1984 Kuusankoski) puoliso Johan Achtman (s. 1916 Närpiö k. 1980 Kuusankoski) vihitty v. 1944. 

Vieno ( s. 1910 Valkeala k. 1947 Kuusankoski) puoliso Eino Janhunen (s. 1914 Valkeala, kaatui 1944 Ihantalassa) vihitty v. 1941.

Neljällä nuorimmalla tyttärellä ei tiettävästi ole elossa olevia jälkeläisiä, muilla suku vielä jatkuu.

Taneli Marttinen

Pappani Aati Ahola (1890-1962) oli kymmenlapsisen sisarussarjan nuorin. Vanhin oli Taneli eli Daniel Ahola myöh.Marttinen (1867-1947).Taneli syntyi Uuraisten Aholassa kesäkuun 30. päivä vuonna 1867, nälkävuotena. Kovan talven ja viivästyneen kesän jälkeen oli juuri tuolloin 30 asteen helleaalto. Edellisenä päivänä oli talon vanhin tytär, Tanelin äidin sisko, 19-vuotias Maija-Liisa synnyttänyt kuolleena aviottoman poikalapsen. 

Taneli Marttinen (kuvan om. Airi Kautto)

Vuonna 1621 Suur-Jämsän pitäjässä eniten karjaa omisti talollinen Heikki Marttinen Kuivasmäen (nyk. Petäjävesi) HeikkMarttisen talosta. Tähän taloon eli Iso-Heikkilään Taneli tuli isännäksi vuonna 1888 avioiduttuaan talon tyttären Iida Aleksandra Juhontytär Marttisen (s.1870) kanssa. Taneli otti samalla sukunimekseen Marttinen. Vuonna 1891 Marttiset muuttivat Vähämäki-Eerolaan tilanvaihdon vuoksi.Keväällä 1892 oli "Keski-Suomi"-lehdessä seuraava uutinen: "Tämän kuun 19. päivänä Jyväskylän ja Petäjäveden kihlakunnan oikeus tuomitsi talollisen Daniel Marttisen (nykyjään Vähämäki) Petäjävedeltä viinakaupan edistämisestä ensikerran 75 markkaa ja Petäjäveden kunnalle 30 markkaa, sekä eläimen rääkkäyksestä 60 markkaa, todistajain palkkoja maksamaan yhteensä 60 markkaa". Taneli ei ilmeisesti ottanut opikseen koska jo marraskuussa poliisi takavarikoi Tanelilta 66 litraa viinaa.

Vuonna 1893 Vähämäkeen muutti Tanelin nuorempi veli Taavetti Ahola pariksi vuodeksi ennen Amerikkaan lähtöään.Kerrotaan myös Tanelin käyneen Amerikassa, tästä ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa säilynyt. Keväällä 1897 Tanelin osuus Heikkilän tilasta meni pakkohuutokauppaan joka kuitenkin peruttiin. Tanelia kutsuttiin tuolloin kestiksi, kesti kuului tilattomaan väestöön. Vuosina 1902- 1914 Taneli ja Iida asuivat mäkitupalaisina Nopolassa Sakarinjärven eteläpäässä. Iida Marttinen kuoli vuonna 1910, hänen kanssaan Taneli sai kaikkiaan seitsemän lasta.Vuonna 1913 Kuivasmäen Kolun Jooseppi-isäntä kuoli ja seuraavana vuonna talo sai uuden isännän kun Taneli avioitui lesken, Amanda Sakslundin kanssa. Toisesta liitosta syntyi kaksi lasta.  Vuonna 1923 Kolun talossa pidetyissä iltamissa tapettiin poliisi J.E.(Juho Emil) Marttinen s.1875, joka oli Iida Marttisen veli. Surmatyö tapahtui kansalaissodan jälkimainingeissa. J.E. Marttinen oli ollut työväenyhdistyksen aktiivijäsen mutta kuului sodan aikana jo suojeluskunnan esikuntaan. Vuonna 1928 tuli Kolun isännäksi Jooseppi Kolun poika Toivo. Tanelilla ehti olla vielä kolmaskin, tosin vihkimätön vaimo, Tyyne Tamminen. Taneli Marttinen kuoli lähes 80-vuotiaana vuonna 1947.

Lähteinä käytetty mm. kyläkirjoja "Sisukkaat ukot ja jalkavat akat"/ Lerkkanen (Petäjävesi), "Kotaperä, kodasta taloon"/Särkkä (Uurainen), "Torpparista talolliseksi"/Niiles sekä Airi Kauton keräämiä sukututkimustietoja.

Sisarussarjaa

Kuva Kotaperän kyläkirjasta, om. Airi Kautto.

Vuonna 1950 vieraili vanhassa kotimaassaan aikoinaan Amerikkaan lähtenyt isäni Taavetti-setä. Juhannuksena järjestettiin Aholassa sukujuhla. Juhlassa otetussa kuvassa  istuu vierekkäin viisi Aholan kymmenpäisestä sisarussarjasta. Takana vasemmalta Aino (Rossi), Matilda (Koskinen), Taavetti, Kalle ja Aati. Taneli, Otto ja Matti olivat jo kuolleet ja Nestor ja Asarias olivat Amerikassa.