Marraskuun 14. päivä

Isä Kaura-aholla 80-luvun alussa.

Tänään on kulunut 100 vuotta
isäni syntymästä. Tauno Adiel Ahola syntyi Uuraisten Kotaperän Korpelassa vuonna 1915. Viikonpäivä oli sunnuntai.
Vuoden 1915 talvi oli ankara, Helsingissäkin oli joulukuussa 70 cm lunta ja  jouluaattona yli 25 astetta pakkasta.

Tänään on myös 120 vuotta siitä kun Valkealassa, Kymin tehtailla, syntyi äidin äitini Aino Maria Friman. Viikonpäivä tuolloin vuonna 1895 oli torstai.

Aino Maria oli periaatteessa isäni anoppi, vaikka he eivät koskaan tavanneetkaan. Aino kuoli 39-vuotiaana keuhkotautiin Iitissä vuonna 1935 ja Tauno avioitui hänen tyttärensä kanssa Haminassa vuonna 1944.

Isäni viimeiset muistiinpanot vuodelta 1987 oli kirjoitettu irtolapuille päiväkirjan väliin:

Kaura-aho. torstai 10 pv syyskuuta . Eilen Salme toi meidät noin klo 14. Kävin Suorannassa, maksoin Heikille PVY:n jäsenmaksut viime ja tämän vuoden, yht 8 mk. Sitten kävin Hetemäen maalla puolukassa, sain 2 ltr. Ulkolämpöä 10 astetta. 11.9. perjantai ja taas sataa. Kävin eilen aamulla ja tänä aamuna kaupalla. Satoi aamusta, kävin Rasilan maalla marjassa Sessin kanssa sain vajaan 2 ltr. Inga leipoi munkkia ja riisipiirakoita. Ilpo tuli tänä iltana tyttöneen Säykkiin Jorman luo yöksi. Tulevat huomenna meille. Ulkolämpöä 12 astetta. 12.9.lauantai. Kaura-aho. Ilpo tuli noin klo 13 jälkeen. Annariina nukkui monta tuntia saunakamarissa. Jorma kävi myös Hilkan ja Riikan kanssa, menivät Esterin luona käymään. Jorma käveli keppien kanssa, kylvettiin, Ilpo kylvetti Annariinan. 13.9.sunnuntai. Ilpo lähti jo ennen 10 Jyväskylään, hotelli Areenaan. Liisa mumman luona käyvät ja sitten menevät Espooseen. Olivat jo noin 1/2 19 perillä, poikkesivat Hämeenlinnassa.

14.9.maanantai. Kaura-aho. Kävin kaupalla ja puolukassa, sain yli litran. Inga sahaa rankakasalla. Kaivoin peruja iltasyöntiin. Tänä iltana heräsin ukkoseen, noin ennen 11 meni ohi. 15.9.tiistai. Kaura-aholla. Kävin puolukassa vielä Rasilan suolla, sain 2 ltr. Inga sahaa puita navetan takana. Hyvä ilma eikä ole satanut, ulkolämpöä noin 12 ast. 16.9.keskiviikko. Kaura-aholla. Kävin kaupalla heti aamusta. Sitten menin Saunajärven suolle puolukkaan, en saanut kuin noin 1 1/2 ltr. Kylvettiin tänä iltana. Ulkona 13 ast. 17.9.torstai. Menin käymään torstaitaksilla Uuraisten kirkolla. Kävin Akselin luona vanhustentalolla ja Reinon ja Kertun luona. Kettuselta ostin sahan, 40 mk ja ruokatavaraa. Aholan Simo vei ja Teuvo Akonpelto toi takaisin. Lämmitin kamarin, tulee kova halla kun on ihan selkeä sää, ulkolämpöä 14 ast. 
18.9.perjantai. Kaunista ilmaa. Kävin pyörällä Akselin luona ja kaupalla myös. Kaivoin tänä iltana 5 penkkiä peruja, tuli vain 1 ämpäri. Ulkolämpöä vain 10 ast. 19.9. lauantaina Kaura-aholla. Kaivoin perua 4 penkkiä tuli 1 ämpäri ja heti alkoi satamaan. Eilen aamuma oli maa kuurassa. Kuorevedellä oli yli 8 ast. pakkasta. Inga sai eilen puut sahatuksi.  20.9.sunnuntai. Kotona oltiin, ei käyty missään, satoi koko pyhän eikä meillä käynyt ketään. Ei ole puhelin soinut, eikä me ole soiteltu mihinkään. Ulkolämpöä noin 10 astetta. 

21.9.maanantai Kaura-aholla. Tänään taaplasin isot puut navetan takaa. Tuli 1 ristikko. Ja nostin porkkanaa, punajuurta ei. Käytiin vene vetämässä rannasta pois. Kuntsit kävi tänä iltana kylässä. Ulkolämpöä 12 astetta. 22.9.tiistai Kaura-aholla. Kävin kaupalla heti aamusta.

23.9. keskiviikko. Isä nukkui pois Kaura-ahon sohvalla 71 vuoden ja 10 kuukauden iässä.

Murjun torppa

Pitäjänkarttaa vuodelta 1752. Sakari ja HeikkMarttinen pitäjän pohjoisrajalla.

Murju-nimisessä torpassa asui Matti Silander perheineen. Silanderia kutsuttiin "Konvin-räätäliksi" tai "Koviiniksi". Torpan ovessa oli puusaranat eikä asumus muutenkaan ollut kummoinen: Oli yksi rakennus, jossa yksi huone. Koviinilla oli hevonen, joka toimi lämpöpatterina: perhe ja hevonen asuivat samassa. HeikkMarttisen isäntä Eero Tupamäki meni kerran pääsiäisen aikaan katsomaan Koviinia ja tämä tarjosi mämmiä. Isäntä-Eero söi mämmiään ja hevonen rouskutti samaan aikaan heiniä nurkassa. Torpasta oli syntyisin sokea-Jalmari, joka kierteli kyliä. Hän joutui 1900-luvun alussa Norjassa kaivosräjähdykseen jossa menetti näkönsä.

Edellinen perimätieto on Lea Lerkkasen toimittamasta Petäjäveden Kuivasmäen kyläkirjasta "Sisukkaat ukot ja jalkavat akat". Kertomus Murjun torpasta ajoittunee jonnekin 1900-luvun alkukymmenille, koska tarinassa mainittu Eero Tupamäki (1889-1980) oli HeikkMarttisen isäntänä vuosina 1915-1955.

Paavo Niileksen kirjassa "Torpparista talolliseksi" kerrotaan Petäveden torppariasutuksesta vuosina 1745-1940. Vuonna 1566 perustetulla HeikkMarttisen tilalla oli vuonna 1910 kokoa 512 hehtaaria. Torppia oli toistakymmentä.  Yhtenä näistä mainitaan Murju, joka oli torppana vuosina 1868-1902. Torpan mainitaan sijainneen Köpilän torpan vieressä (Köpilän torppa 1910-1954). Kirjan mukaan molemmista torpista ovat rauniot nähtävissä. Kuivasmäen kyläkirjassa olevan kartan mukaan nämä torpat sijaitsivat Kurkisuon itäpuolella, noin 700 metriä Kurkilammesta koilliseen,  Anskalan eteläpuolella.

Konvin-räätäli, eli Matti Vilhelminpoika, syntyi Hepomäen torppaan Ylä-Kintaudella vuonna 1839. Vanhemmat olivat Vilhelmi Matinpoika (s.1796) ja Leena Eerikintytär (s.1804). Perheessä oli viisi poikaa ja tyttö. Hepomäen veljekset lienevät olleet kovapäisiä, koska kaikki kävivät rippikoulua useita vuosia. Matti Vilhelminpoika pääsi ripille yhdessä Juho-veljensä kanssa vuonna 1861. Hepomäen veljesten kanssa koulun läpäisi myös 18-vuotias talollisenpoika HeikkMarttisesta, Kalle Eerikinpoika. Seuraavana vuonna HeikkMarttisesta oli rippikoulussa Johanna, Kallen 17-vuotias sisar joka suoritti rippikoulun kiitettävin merkinnöin.

Vuonna 1864 samainen Johanna Eerikintytär synnytti aviottoman poikalapsen joka sai nimekseen Nehemias, äiti puolestaan merkittiin kirkonkirjoihin maininnalla  q.p. = kvinnsperson eli salavuoteudesta rangaistu nainen. Keväällä 1867 syntyi toinen avioton poika, Otto. Jouluna kuoli lavantautiin Johannan isä, HeikkMarttisen eli Iso-Heikkilän isäntä Eerik Matinpoika (1810-1867) joka oli puolisonsa Heta Eliaantyttären (1818-1888) kanssa ollut isäntänä lähes 30 vuotta. Eerikillä ja Hetalla oli kaksitoista lasta, kahdeksan tytärtä ja neljä poikaa joista isäntänä jatkoi vanhin, Juho Eerikinpoika (1838-1917) puolisonaan Henrika Topiaantytär (s.1846). Juhon ja Henrikan lapsia olivat mm. J.E. Marttinen (1875-1923), poliisi joka murhattiin vuonna 1923 ja Iida Marttinen (1870-1910), isosetäni Tanelin vaimo, näistä kerroin aiemmassa jutussani.

HeikkMarttisen sisarussarjaan Juhon ja Johannan lisäksi kuuluivat mm. jo aiemmin mainittu Kalle (s.1843) joka oli viisunikkari Basilius Marttisen isä sekä vuonna 1856 syntynyt Herman eli "Heikkilän Hermanni", paikkakunnalla laajalti tunnettu "kylähullu".

Pahimpien nälkävuosien aikaan, vuoden 1868 laskiaissunnuntaina vihittiin  "itsellinen, nuorimies Matti Wilhelminpoika Hepomäki Kintaudelta ja talollisen tytär Johanna Eerikintytär Kuivasmäen HeikkMarttisesta". Matti ja Johanna asuivat ainakin Naula-ahon torpassa jonkin aikaa, Matti mainitaan vuoroin itselliseksi,vuoroin räätäliksi. Seurakunnan lastenkirjassa "Matti Wilhelminpoika Silanderin lapset Johanna Eerikintyttären kanssa" mainitaan Nehemiaan ja Oton lisäksi Edla (s.1869), Oskar (s.1874), Kalle (s.1877), Hjalmar (s.1882). Vanhimpia poikia ei mainita erikseen vaimon lapsiksi, joten todennäköisesti Matti oli myös heidän isänsä. Vuonna 1886 syntyi vielä Iida Amanda, joten lapsia oli kaikkiaan seitsemän.
Kirkonkirjoissa perhe on merkitty Iso-Heikkilään, Murju-nimistä torppaa ei ainakaan 1800-luvun puolella näistä löydy. Matti Vilhelminpoika Hepomäen nimen kehitys Silanderiin ja Konvin-räätäliin jää arvoitukseksi. Perheen lapset näyttivät heti rippikoulun käytyään lähteneen rengeiksi ja piioiksi taloihin. Jalmari, joka myöhemmin sokea-Jalmarina tunnettiin, oli 16-vuotiaana Kirrin talossa renkinä.
Johanna Eerikintytär, räätälin vaimo, kuoli Kuivasmäen Iso-Heikkilässä 50-vuotiaana vuonna 1895.

Urjala-nainen

Anna Anthonius (Muistaja, Museotietokanta)

Viime vuosisadan alussa järjestettiin Jyväskylässä kyseinen huvitilaisuus. Viereinen ilmoitus on vuodelta 1907 Sorretun Voimasta nro 8.

Lisätietoa voimanaisesta löytyi Sirkuksen maailmasta kertovasta Sirkusteltta-blogista.
Urjalan voimanainen oli Anna Anthonius os. Eskolin (1882-1924) joka Anton-miehensä kanssa esiintyi kiertävissä seurueissa.


Ilmoitus Vaasa-lehdessä kesäkuulta vuonna 1910:
"Tänään tiistaina klo 8,15 illalla Suuri uutuusnäytäntö sekä uudistuspaini Neiti Nissisen kaupungista ja voimanaisen välillä. Eilen illalla hävisi neiti Nissinen kahdessa minuutissa ja sen tähden vaatii hän uudistusta. Jos Neiti Nissinen voittaa voimanaisen sääntöjen mukaan, saa hän 300 mk palkinnon."

Ei ole tiedossa kuinka Vaasan vahvan tytön, Neiti Nissisen sitten kävi illan uusintaottelussa.

Syksyllä 1954

Vuonna 1954  Kaura-aholle rakennettiin navettaa, sokkeli saatiin valettua heinäkuun alussa. Urakkaa riitti kuitenkin vielä pitkälle myöhään syksyyn.
Isäni päiväkirjoista kyseisenä vuonna: 

22.8.sunnuntai. Tänään olin Leivonmäen juhlilla Korpelan autolla.Käytiin myös Joutsassa Saunasen luona. Tänä aamuna kuoli kello 8 aikaan Rasilan räätäli yhtä äkkiä sydänhalvaukseen. 23.8.maanantai. Tultiin viime yöllä Leivonmäeltä kello 2 aikaan. Tänään niitin ohraa. Sikon Väinö oli (58 pv). 24.8.tiistai. Ostin eilen aamuna Huippulasta 280 jm. lautaa 5000 mk edestä. Tänään saatiin ohra seipäälle, tuli turvepeltoon 30 seivästä. Väinö oli tänään myös yksin (59pv). 25.8.keskiviikko. Käytiin isän kanssa Uuraisten höyläämössä, höylyytin panelia 1531 metriä, Tammisen lautaa 1011 metriä. Tuotiin myös Puutyöstä lasin pokat, maksoi 6327 mk. Sikon miehiä oli tänään 2 (61 pv). 26.8.torstai.Kotona. Ajoin rukiit riiheen ja ensin ajettiin sahajauho riihen luota, tuli 8 kuutiota. Ja 3 kuormaa rukiita, sekä Palosesta hain päreet. Sikon Väinö oli töissä (62 pv).

Juhlaohjelma Uuraisten srk 150 v.

27.8. perjantai. Kävin Sikosta hakemassa höyläpenkin, Aholaisen panelia 82 jm. Ajoin myös leheskuorman ja suolta turpeita 5 kuormaa. Ahettiin myös riihi. Sikon Väinö oli meillä tekemässä navetan ovia päivätöissä. 28.8.lauantai. Kotona lämmitin riihtä ja kasasin suolla turpeita, Väinö teki ovia. 29.8. sunnuntai. Käytiin Pukkilassa. Meillä oli pyhäkoulun lopettajaiset, lapsia oli 17. 30.8.maanantai. Tänään niitin kytöltä kauraa 24 seivästä. Inga laittoi seipäälle, lämmitin vähän riihtä. Sikon Väinö teki ovia (oli 3 pv). 31.8.tiistai.Tänään olin Palosen kanssa ruisriihellä, puitiin meidän rukiit. Saatiin 56 kappaa eli 2 1/2 hehtoa ja 6 kappaa. Sikon miehiä oli tänään 2.

1.9.54. Syyskuu alkoi kauniilla ilmalla. Korpelassa olin raivaamassa puimalatoa ja rikkomassa permantoa Askon kanssa. Sikon miehet tänään meillä. 2.9.torstai. Korpelassa tänäänkin. Aamupäivän murskasin puimalaton permantoa. Iltapäivällä ajettiin hiekkaa 4 kuormaa. Leppämäen navetta paloi tänä iltana klo 4. 3.9.perjantai.Kotona tänään.Kytösarkaan tuli vielä 4 seiv. yht. 28 seivästä kauraa. Tänään satoi. 4.9.lauantai. Kävin kirkolla tänään, sain rakennuslainaa 105.000 mk (nykyarvo n. 3200 e)enää jäi saamatta 70000 mk. Maksoin myös sähkölainaa 5000 mk, enää jäi 12000 mk. Iltapäivän olin Korpelassa puimalaon lattian teossa. 5.9. sunnuntai. Tänään olin Uuraisten kirkossa 150 vuotisjuhlassa Kivelän linja-autolla.

6.9.maanantai. Puitiin Palosen  rukiit tänään, Inga ja Salme kävi tänään J-kylässä. 7.9.tiistai. Kaunis ja lämmin päivä. Niitin kauraa saunan takaa. Inga laittoi seipäälle 35 seivästä. 8.9. keskiviikko .Tänään aamusta sain kauran seipäälle, tuli vielä 7 seivästä, yhteensä 42 seiv. Ostin ja haittiin isän kanssa Pukkilasta 400 tiiltä á 9 mk ja Pirjolasta 560 tiiltä á 9 mk. 9.9. torstai. Ajoin isän kanssa 2 kuormaa muuraushiekkaa Liipon hauasta. Valli tuli meille muuraamaan. 10.9. perjantai. Tänään kotona muurattiin Vallin kanssa. Kävi herrat Koskela, Myöhänen ja Vääränen tarkastuksella.11.9.lauantai.Piippu saatiin tänään katolle. Huippulainen toi tänään postista satatuhatta metsävaroja. 12.9.sunnuntai. Kävin Korpelassa, maksoin navettatarpeita 25.000 mk. Pukkilasta hain ja ostin uunin rostin (arina), maksoin 500 mk
Myös olin puolukassa Anjan ja Jorman kanssa, saatiin n. 3 ltr.

13.9.maanantai. Valli oli muuraamassa, saatiin piippu valmiiksi. 14.9.tiistai. Tänään ja eilen Valli rappasi navetan ja tuvan piiput, ollut hyvin sateista. 15.9.keskiviikko. Tänään Valli muurasi saunan patan. 16.9.torstai. Tänään Valli oli vielä aamupäivän, otti palkkansa 10 000 mk. 17.9.perjantai. Inga ja Jorma kävi Jyväskylässä silmälääkärissä. Sikon miehet olivat tänään meillä, olleet yht. 64 päivää urakassa. 18.9.lauantai. Levitin salaojan pakkaa kytön päässä. Sitten kävin kirkolla linja-autolla.Kävin uusimassa velka-kirjan Säästöpankissa, nyt jäi enää 9000 mk. Sain Postista raivauspalkkion 11.600 mk, Sikon miehet oven ja lasin laitossa. 19.9. sunnuntai. Kävin Sillanpäässä ja Aholassa. 

20.9.maanantai. Olin tänään Saunamäessä puimassa. Sikon miehet olivat meillä töissä (68 pvä). 21.9.tiistai. Kotona aloin perunkaivuhommat iltapäivällä. Aamupäivällä väännettiin kiviä riihitieltä. Sikon miehet oli 1/2 päivää. 22.9.keskiviikko. Kaivettiin perua koko päivä omalla sakilla. 23.9.torstai. Tänään haittiin puimakone Saunamäestä, puitiin meidän ohrat tuli 10 säkkiä ja kovanmaan kaurat ja kytöltä 8 seivästä. 24.9.perjantai. Tänään oli kaunis pouta.Puitiin Rasilan ohrat ja Huippulan kaurat. 25.9.1954. lauantai. Puitiin taas 8 seivästä meidän kauroja sekä Rasilan kauroja 2 kuormaa mutta sitten tuli sade joka keskeytti puimahommat. Pentti oli meillä laskemassa saunan permannot. 26.9. sunnuntai.Tänään vielä kävi ukkosilma vaikkei ihan ollut kohalla, taitaa tulla pitkä syksy. Sikossa olin raittiusseuran johtokunnan kokouksessa. 


27.9.maanantai. Jatkettiin puimahommia, saatiinkin Mökkiperän puinnit puitua ja hyvissä ajoin kaivettiin vielä vähän perua. 28.9. tiistai Kyllä taas satoi kovasti tänä aamuna. Isä toi Y-lantaa meille 10 säkkiä sekä Arpoolia Nikolai Lahtinen 50 litraa, maalasin navetan laipion. Sikon miehet teki ilmatorven sekä Väinö tilkkisi. 29.9.keskiviikko.Arpoloin (Arbol=puunkylläste) navettaa aamusta. Sitten käytin Ingan kanssa Pasuunaa Sakarissa härän luona. Sikon miehet oli meillä saunaa paneloimassa......


....9.10.1954. lauantai. Tänä iltana kylvettiin uudessa saunassa ensi kerran. Mukavalta tuntui, uutuus viehätti.


   ...............16.11.1954.tiistai. Eilen muutettiin lehmät uuteen navettaan.

Gretel

Gretel Lindbäck

Puolison isoäidin, Rakelin, jäämistöstä poimin tällaisen kuvan joka on otettu Helsingissä sata vuotta sitten. Kuvaamispaikka, Atelier Regina sijaitsi osoitteessa Länsiranta 14 (nykyisin Eteläranta).
Kuvan lapsi on Gretel Maria Lindbäck, Rakelin Signe-äidin (1899-1985) serkku.

Gretel syntyi Helsingissä vuonna 1912 poliisikonstaapeli Johan (Janne) Lindbäckin (1868-1950) ja Maria Matilda os. Sandberg (1873-1966) perheeseen. Isoveli Erik (1899-1934) oli 12-vuotias, toinen veli, Martin (1900-1901) oli kuollut alle yhden vuoden iässä. Helsingin kaupungin osoitekalenterin mukaan Lindbäckit asuivat tuolloin Vuorimiehenkatu 16:ssa jonne olivat muuttaneet vuokralaisiksi talon valmistuttua vuonna 1906. Vuoden 1915 Henkikirjassa ylikonstaapeliksi kohonneen Lindbäckin perheen lisäksi talossa asui vuokralla palvelusväkeä, työläisiä, kauppa-apulaisia, leskiä, pari kauppiasta ja muutama ylioppilas. Oli vedenajaja Vesanto ja lyhdynsytyttäjä Nieminen. Talossa asui myös Suomalaisen Teatterin näyttelijä Hemmo Kallio, Ismo Kallion isoisä.

Vuonna 1899 naimisiin menneet, Kirkkonummelta lähtöisin olleet Lindbäckit asuivat aiemmin Jääkärinkatu 6:ssa  ja Pursimiehenkatu 14:ssa. Heidän kanssaan asui myös Janne Lindbäckin vanhempi sisko Hilda Serafia Öfverström (1865-1911) . Hilda Serafia oli nuorena leskeksi jäänyt Rakelin äidinäiti, hänestä aiempi juttu tässä.

Asuiko myös Hildan v.1899 syntynyt Signe-tytär äitinsä kanssa Helsingissä, jäi minulta selvittämättä, ainakaan henkikirjaan häntä ei ole merkitty. En löytänyt häntä myöskään Kirkkonummen Abramsbystä jossa asuivat Hildan ja Jannen leskiäiti Erika Serafia (1825-1911) ja isoveli Kalle (s.1859) perheineen. Oletan kuitenkin Lindbäckien jollain tavalla hänestä huolehtineen ainoina sukulaisina kun vuonna 1911 kuolivat sekä Hilda-äiti ja äidinäiti Erika.

Kuvan pikkutyttö, Gretel Lindbäck kuoli vain 27-vuotiaana vuonna 1939.

Kota-Ambro

Ambro ja piippu 1920-luvulla (kuva Keski-Suomen museo)

"Uuraisten kulkumiehistä tunnetuimpia oli Kota-Ambro eli Ambrosius Huhtinen, joka oli syntynyt Kotamäessä. Hän valmisti puukkoja ja piippuja."
(Sinisalo: Uurainen - Kuukan kappelista nykypäivään).

Uuraislaisiin "kylähulluihin" kuulunut Ambrosius Huhtinen syntyi Kotaperän Kotamäessä elokuun 16. päivä vuonna 1870.
Vanhemmat olivat Nathan Matinpoika (s.1815) ja vaimonsa Leena Ulrika Matintytär (s.1836) joista kirjoitinkin jo aiemmin.
Kummeina toimivat talollinen Wilhelm Heikinpoika Paatela (s.1830) ja vaimonsa Agatha Matintytär (s.1834), äidin vanhempi sisar. Leena Ulrika ja Agatha olivat lähtöisin Petäjävedeltä, Kuivasmäen Sakarista.

Nathan Kotamäki kuoli Ambrosiuksen ollessa 11-vuotias, äiti taas muutti seuraavana vuonna Kalteenmäkeen mentyään naimisiin talon leski-isännän kanssa. Tällöin Ambrosius muutti asumaan kummiensa luokse Paatelaan, jossa oli renkinä. Kävi rippikoulun 21-vuotiaana sukunimenään Kuukkanen, Paatelan "löysä". Vuonna 1892 jäi esteettömästi pois kutsunnasta josta maininta kirkonkirjoissa.

Vähän löyhäpäiseksi mainittiin jo rippikoulussa sekä myöhemmin kirkonkirjoissa. Alkoi käyttää 1900-luvun alussa nimeä Huhtinen.
Vuoden 1915 henkikirjassa merkitty Uuraisten irtolaisiin: "Kuukkanen eli Huhtinen Ambrosius, s.-70, mielisairas".
Ambron myöhemmistä vaiheista ei ole valitettavasti tarkempaa tietoa.

Aholan väkeä 1900-luvun alussa

Uuraisten rippikirjan mukaan vuosina 1900-1909 Aholassa nro 24 asuivat seuraavat henkilöt;

Talollinen David Hetanpoika (s.1836) ja vaimonsa Leena Ulrika Kasperintytär (s.1849). Leena Ulrika kuoli tuntemattomaan sairauteen vuonna 1902.  David eli Taavetti kävi lähes joka kesä Herran ehtoollisella, ehkä oli syytäkin koska rikosluettelossa on kaksi merkintää ilmeisesti viinankeitosta.

Uuraisten rippikirjaa 1900-1909 (Sshy)

Edellisten lapset; Otto Wiktor (s.1875), Aino Eliina (s.1880), Matti(s.1882), Nestor (s.1885),Asaria (s.1887) ja Aadi Rikhard (s.1890).

Otto oli mennyt naimisiin vuonna 1908, jolloin vaimo Eufemia Topiaantr. Pirkkanen (s.1888) oli muuttanut Aholaan. Pariskunnalla oli 1909 syntynyt lapsi, Elli Martta.
Aino oli muuttanut pois vuonna 1904 mennessään naimisiin Otto Kallenpoika Rossin kanssa.
Matilla ja Nestorilla  on viimeinen ehtoollismerkintä syyskuulta 1904, molemmilla merkintä "Ameriikassa".

Talossa olivat piiat Iida Maria Vilhelmintr. Lähteinen (s.1884) vuosina 1902-1903.
Hulda Kallentr. Pitkälä (s.1881) vuosina 1905-1906. Matilda Mikkelintytär Hankanen (s.1887) vuodesta 1905. Matildalla merkintä "Ameriikassa" joka kuitenkin ylipyyhitty.

Piikana oli 15-vuotiaasta lähtien myös Leena Ulrikan veljentytär, Etna (Edna) Johanna Hermannintytär Pukkila (s.1889) Meni vuonna 1906 piiaksi Kotamäkeen jossa kihlautui Paatelasta olleen Taavetti Hermaninpojan kanssa, tämä kihlaus kuitenkin purkautui. Merkintä rippikirjassa: "Saanut 9/1 1907 Tuomiokapitulin erokirjan kihlauksesta". Muutti tämän jälkeen takaisin Aholaan josta edelleen Petäjävedelle jouluna 1909.

Leena Ulrikan isä, vanha isäntä "eläkemies" Kasper Eerikinpoika (s.1821) joka kuoli vanhuuteen vuonna 1905.
Edellisen poika Herman Kasperinpoika Pukkila (s.1853) joka kuoli "lankeevaan tautiin" vuonna 1901. Hermannin kerrotaan viettäneen epäsäännöllistä elämää, kuolleitten luettelossa hänet mainitaan "kunnan elätiksi".
Hermanin vaimo Johanna Juhontytär (s.1860) ja lapset Oskar (s.1887), Etna ja Iida Ediita (s.1892). Oskar muutti v.1904 rengiksi Pokelaan jossa oli jo isosisko Emelia piikana.

Itsellinen Joonas Eerikinpoika (s.1855) ja vaimonsa Otteliaana Hermannintytär (s.1863). Joonaksen mainitaan olleen "ajottain vähän mielenvikainen". Muuttivat vuonna 1908 Jyväskylän maaseurakuntaan.

Kaikilla näytti olleen rippikoulu suoritettuna aikuisikään mennessä jonkinlaisella lukutaidolla. Kirjoitustaidosta oli merkintä vain Otto Aholan vaimolla Eufemialla ja piika Iida Lähteisellä.

Lisäksi Aholan tilaan kuului neljä mäkitupaa ja Korpelan torppa.