August Keljon murha-asia

kuva : http://virtaatajunnan.blogspot.fi/

17. päivä marraskuuta vuonna 1892 oli "Keski-Suomi"-lehdessä seuraava uutinen:  - Murha. Laukaan Savion ja Ruuhimäen väliltä Talkoomäen päältä, noin 16 1/2 metriä maantien syrjästä, löysivät eilen muutamat työmiehet metsästä tullessaan miehen ruumiin. Päästä oli viety lakki ja jaloista kengät.Turkki ja muut vaatteet olivat viety vähän matkan päähän ruumiista, joka oli havuilla peitetty. Murhattu on August Keljo, äskettäin päässyt sotapalveluksesta. Murha arvellaan tehdyksi jo pari viikkoa sitte. 

Seuraavana päivänä oli Laukaan nimismies Karl Kekoni tullut tekemään murhapaikalle tutkintaa josta kävi selville seuraavaa: Vainajaa oli runneltu sekä puukolla että kirveellä ja päällä olevat liivit vedetty vasemmalta puolelta halki. Liivien lakkarissa oli ollut asevelvollisen arpalippu, sanoilla: "Vaasan läänin 10. kutsunta-alue v.1891" ja toisella puolella "August Kallenpoika Keljo".

Tarkempien tietojen puuttuessa oli ruumis toimitettu pitäjän leikkuuhuoneelle säilytettäväksi. Asevelvollisten luettelosta saatiin selville että August Keljo oli kotoisin Uuraisten seurakunnasta. August Keljon isältä, Kaarle Keljolta saatiin selville että August oli alkuvuodesta 1891 lähtenyt rautatietöihin Karjalan radalle. Hän oli Sortavalan tienoilta kirjoittanut vanhemmilleen ja kertonut suorittaneensa asevelvollisuutensa Sortavalan reservikomppaniassa. Vainajan vaatteista isä tunnisti turkin samaksi joka pojalla oli ollut kotoa lähtiessään. Tutkimusten alkuvaiheissa  epäiltynä olivat Taavetti Peltonen Petäjävedeltä ja  Vilhelm Lehtonen Laukaasta, jotka myöskin olivat palanneet samoihin aikoihin kotikulmilleen Karjalan ratatyömaalta.
Augustin sedältä, Mikko Keljolta, joka oli edelleen ratatyömaalla Sortavalassa, saatiin tietää Augustin lähteneen Sortavalasta kahden miehen seurassa, toinen näistä oli ollut Pekka Tiitinen Suonenjoelta. Käräjiä istuttiin useasti ja miesten paluumatkaa ruodittiin tarkasti läpi todistajien avulla.

Laukaan käräjillä 8.5.1893 itsellinen Paavo Neuvonen todisti näkemästään Pekka Vihavaisen talossa Savonlinnassa:
Kun hän kerran ,ehkä 3 viikkoa ennen köyriä, tuli kotia ja  pistäysi isäntänsä huoneessa oli siellä kolme vierasta miestä, jotka Vihavaisen kanssa joivat punssia ja viinaa. Yhtä miehistä olivat toiset nimittäneet Augustiksi ja hänellä oli päällään aivan samanlaiset vaatteet kun oikeudessa olevat murhatun vaatteet; toinen oli nimeltään Ville ja hän oli hoikka, pitkä ja laiha mies, puettu harmaaseen sarka-palttooseen ja hyvin Ville Lehtosen näköinen, mutta kolmatta ei todistaja sen tarkempaan muistanut, hän kun istui pimeässä nurkassa pöydän takana. Hän oli ollut Tiitisen pituinen ja päässään oli hänellä musta vilttihattu.Eräs myöskin saapuvilla oleva  kaupungista kotoisin oleva mies, jota todistaja ei kumminkaan tuntenut, oli Ville-nimiseltä kysynyt mistä hän oli kotoisin, johon tämä oli vastannut olevansa kotoisin Laukaasta. 
Kolmas, murhasta istuva mies, oli sitten tahtonut Augustia lähtemään pois, vaan tämä oli ensin estellyt lähtemästä heidän seuraansa, vaan pani 6 markkaa pöydälle sanoen, että toverinsa sillä kyllä pääsisivät Hankasalmelle,jossa voisivat häntä odottaa; mutta toiset sanoivat etteivät he heittäisi rahallista miestä sinne, Eihän sitä tiedä mikä häntä voisi kohdata. Lopuksi saivat he kumminkin Augustin mukaansa ja lähtivät kaikki kolme yhdessä matkalle Hankasalmelle päin erään samassa talossa asuvan ajuri Kalle Kankkusen kyyditseminä.Kalle Kankkunen oli tällä matkallaan viipynyt pari päivää. Augusti-nimisen miehen rahojen määrää ei todistaja tiennyt, mutta hän oli sanonut itsellään olevan rahaa siksi että voisivat niistä köyttäkin punoa. Augustin kukkaron oli todistaja hänen matkaessaan nähnyt, ja oli se iso musta vaskilukkoinen sankakukkaro.

Pekka Tiitisellä oli todistajien mukaan kotipaikkakunnalleen tultuaan  marraskuun lopulla v.1892 ollut uusi taskukello jonka hän oli kertomansa mukaan myynyt, hän oli myös leikkauttanut tukkansa ja partansa.
Viimein, lähes puolentoista vuoden kuluttua,19. päivä maaliskuuta vuonna 1894  Laukaan välikäräjillä tuli seuraavanlainen päätös asiaan:
Syytetty Pekka Tiitinen ,jonka rikos tuli täysin toteennäytetyksi, tuomittiin henkensä menettäneeksi, vaan Ville Lehtonen, joka myöskin oli osalliseksi vedetty asiaan, vapautettiin siitä todistusten puutteessa. 

Kuolemanrangaistusta ei tuolloin enää pantu toimeen mutta tiedossa ei ole missä ja miten Pekka Tiitinen tuomionsa suoritti.
Jutun päätökseen saamisen todettiin olevan suuresti nimismies Kekonin ansiota, hän oli heti tapauksen tultua julki tutkinut uutterasti asiaa. Nimismies Karl Jakob Kekoni oli Laukaan nimismiehenä kaikkiaan 38 vuotta, 70-vuotiaaksi asti.


August Kallenpoika Keljo oli syntynyt Uuraisten Keljossa 14.5.1869 ja oli siis kuollessaan 23-vuotias.

Augustin isä oli Kalle Matinpoika Keljo (s.1837), Matti Heikinpoika Keljon (s. 1765, Keljon isäntä 1794-1819) pojanpoika ja  esi-isäni Taavetti Hetanpoika Aholan (1836-1926) serkku.

Augustin äiti Amalia Nathanintytär  (s.1844)  oli lähtöisin Kotaperän Kotamäestä. Amalian vanhemmat olivat lähtöisin Petäjävedeltä, isä Nathan (s.1815) Tupamäestä ja äiti Leena (s.1812) Kokkilasta, myös he molemmat ovat sukuani. Pappani mummon Leena Joonaksentyttären (s.1827) serkkuja, Nathan äidinpuolelta ja Leena isänpuolelta.