tiistai 15. heinäkuuta 2014

Kummien kohtaloita Kymenlaaksossa

Valkealan henkirja 1910,Tuomas Frimanin perheessä 8 henkeä.
Kesäkuussa kirjoitin isänpuoleisen esi-isäni kummilapsesta
Nyt selvittelin äidinäitini Ainon ja sisarustensa kummeja. Kummien valinta lienee ollut vaikea tehtävä tuolloinkin, sukulaisia ei jostain syystä tässä joukossa juurikaan ole. 
Aiemmassa jutussa Railon sisaruksista mainitsin perheen vanhimmaksi lapseksi Einarin. Tähän nyt pientä tarkennusta, koska perheeseen oli syntynyt jo aiemmin kaksi lasta. Johan Huugo syntyi vuonna 1889 ja Saima 1891. Nämä molemmat kuitenkin menehtyivät sairauksiin, Johan eli Juho "rintatatautiin" 11 kk iässä ja Saima "pistoksiiin" 10 kuukauden iässä.Tuomas Friman perheineen muutti Sippolan Viialasta Valkealan Ruotsulaan heti Einarin synnyttyä vuonna 1893. Perhe muutti sukunimensä Railoksi vuonna 1912.

Perheen lasten kummeista sain selvitettyä seuraavaa. Huugon kummit olivat työmies Johannes Malakiaanpoika ja vaimonsa Anna Leena Eerikintytär Sippolasta. Saiman kummeja en saanut selvitettyä. Lyydin kummit olivat isän nuorin veli, Matti Friman, sekä leski Anna Fager ja tytär Lyydi. Neljän nuorimman lapsen (Hilda,Lempi,Saima,Vieno) kummien selvittämiseen ei ollut lähdetietoja käytössä.

Mummoni Aino Marian (1895-1935) kummit olivat paperitehtaan työmies Otto Taavinpoika Puolakka ja vaimonsa Helena, sekä Filip Salonen Kymintehtailta. Filip Salosesta en tietoa löytänyt, mutta Otto Puolakka syntyi Kouvolan Puolakassa v.1848 ja vaimonsa Helena Erikintytär v.1849 Kouvolan Prihassa. Kouvola oli tuolloin yksi Valkealan kylistä, Valkealan pitäjässä oli tuolloin hieman yli 6000 asukasta.
Puolakoilla oli tiettävästi ainakin neljä lasta, pojat Anton (s.1872) , Viktor (s.1879) sekä tytöt Hilma Alina (s.1882, k.1885) ja Hilja Maria (s.1886). Viktor Puolakka muutti Helsinkiin vuonna 1898, Anton taasen seuraavana vuonna Jääskeen, Ensoon. Täällä työmies Anton Puolakka avioitui Hilda Kalanderin kanssa.Ilmeisesti vuonna 1901 Anton lähti Amerikkaan, jossa kuoli 34-vuotiaana vuonna 1906. Hilda avioitui Jääskessä uudelleen, kunnes kuoli leskenä Köyliössä vuonna 1940.

Ainon veljen, Einarin (1893-1954), kummit olivat itsellinen Jaakko Kaipiainen ja vaimonsa Anna Eliaantytär Liikkalasta. Jaakko oli syntynyt Vehkalahden Kitulassa, Saara Elisabet Eliaantyttären aviottomana lapsena, vuonna 1858. Hän avioitui vuonna 1882 Anna Eliaantyttären (s.1856) kanssa,joka oli itsellisen tytär Vehkalahden Kannusjärveltä.
Kaipiaisille syntyi Sippolassa neljä poikaa, Juho Nestor (1885), Hjalmar(1888), Emil (1892) ja Evert (1895). Perhe muutti v.1895 Porvooseen, josta muutto Lappeelle. Sieltä edelleen Lappeenrantaan, jossa työmies Jaakko Kaipiainen anoo muuttokirjaa Joutsenoon vuonna 1909. Hjalmar Kaipiainen työskenteli nuorena sahatyömiehenä Joutsenossa ja Lappeella, hän syyllistyi useisiin omaisuusrikoksiin ja tuomittiin ensimmäisen kerran 18-vuotiaana varkauksista ja viinanmyynnistä. Vapauduttuaan, keväällä 1917, hän liittyi punakaartiin jossa omapäisenä miehenä herätti pelkoa omiensakin joukoissa.
Sisällisodan puhjettua "Jallu" Kaipiainen toimi punaisten komppanianpäällikkönä ja Taipalsaaren rintaman ylipäällikkönä. Häntä pidetään vastuullisena Viipurin lääninvankilan joukkosurmaan, jossa tapettiin noin 30 vankia. Hjalmar Kaipiainen jäi valkoisten vangiksi ja hänet teloitettiin Viipurissa. Rutolan punakaartiin kuulunut isä, Jaakko Kaipiainen, ammuttiin Lappeenrannassa. Nuorin veljeksistä, Evert, joka oli Lappeen hiihtokomppanian päällikkö, ammuttiin Viipurissa. Saman kohtalon koki myös Hjalmarin morsian Martta Hänninen. Näistä sisällisodan traagisista tapahtumista on paljonkin kirjoitettu, yksi tuoreimpia on Teemu Keskisarjan Viipuri 1918.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogger news