Maalareita, yrittäjiä ja irtolaisia

"Täten kiellän pojallemme Fredrik Valdemar Lindholmille kenenkään antamasta rahaa tai tavaraa, sillä niistä emme vastaa. Kiellämme myös kenenkään häntä luonansa pitämästä, pahempia seuraamuksia välttääkseen, sillä hänellä on koti."
Oskar ja Wilhelmiina Lindholm
Tampere 5/5 1900 (Aamulehti 8.5. 1900)

Aamulehti kertoi vuoden 1900 Vapun säästä seuraavasti: "Ilma oli koko päivän herttaisen kaunis ja aurinko paistoi lämpimästi, vaikkakin pitkin päivää tuuli puhalteli kylmänlaisesti"
Oliko Vappu ja kevät saanut nuoren, juuri 16 vuotta täyttäneen Fredrikin karkaamaan kotoaan vai oliko taustalla muutakin?

Fredrik Valdemar Lindholm (1884-1953) oli perheensä kuudesta lapsesta toiseksi vanhin. Isä, Oskar Fredrik (1860-1936), oli ammatiltaan maalari, äiti Maria Vilhelmiina os. Lindfors (1860-1917), puuvillatehtaan työntekijä.
Vuodesta 1895 lähtien oli Vilhelmiina Lindholm pitänyt sekatavarakauppaa joka sijaitsi todennäköisesti Särkänkadulla Amurissa. Kauppa ajautui kuitenkin konkurssiin vuonna 1902. Aikuistunut Fredrik oli edelleen huonoilla teillä. Hän ilmeisesti liikkui Viipurista kotoisin olleen Heikki Pöyhösen seurassa. Heinäkuussa vuonna 1903 molemmat otettiin kiinni irtolaisuudesta ja seuraavana kesänä tuli tuomio varkaudesta:
"Etsivänpoliisi osaston  kautta on täällä pidätetty tämän kuun 10 pnä näpistelystä maalarin työntekijä Heikki Pöyhönen Viipurin kaupungin maaseurakunnasta. Mainittu Pöyhönen oli täällä eräässä saunassa juopuneena ollessaan anastanut vanhat huonot patiinit (kengät). Myös on pidätetty tämän kuun 20. päivänä näpistelystä maalarin työntekijä Fredrik Valdemar Lindholm, Tampereen kaupungista. Mainittu Lindholm oli juopuneena ollessaan erään työmiehen rahapussista ravintolassa anastanut kultasormuksen mikä pidätettäessä tavattiin Lindholmilta". (Hämetär 23.7.1904)
Heikki Pöyhönen lähetettiin irtolaisena kotipaikkakunnalleen. Lieneekö tällä asialla vaikutusta, mutta Fredrik näyttää tämän jälkeen ottaneen uuden suunnan elämälleen. Vuonna 1905 Fredrik avioitui 18-vuotiaan Hilja Maria Rajalan (1887-1962)  kanssa. Hilja oli maatyöläisen tytär ja lähtöisin Ikaalisista kuten Fredrikin äitikin. (Hiljan isä, Aleksi Rajala, kuoli nälkään Tampereen punavankileirillä keväällä 1918.)

Lindholmien sekatavarakaupan mentyä konkurssiin Oskar Lindholm jatkoi yrittämistä, hän perusti maalausliikkeen. Ilmeisen voimakastahtoisella Oskarilla näyttää kuitenkin olleen ongelmia tälläkin saralla:

"Maalarityöntekijöille. Sen johdosta että maalari O. F. Lindholm tämän  päivän Kansan Lehdessä ilmoittaa tarvitsevansa työntekijää, huomautan työntekijöille että mainittu liike on pitkän ajan ollut lakkotilassa ja pysyy siinä edelleen ja varoitan ketään rupeamasta lakkopetturiksi. 
Suomen maalarien liiton osaston nro 7 luottamusmies." (Kansan Lehti 6.9.1906)

Vuonna 1910 myös poika, Fredrik, lähti mukaan maalarinliikkeeseen. Edelleen haettiin lehti-ilmoituksilla maalareita tai "tottuneita poikia" eri puolilla kaupunkia oleville työmaille. Fredrik perusti myös kauppaliikkeen Amuriin, vuonna 1912 mainostettiin sillejä ja silakoita halvalla. Lindholmin maalausliike oli edelleenkin lakkotilassa:


"Lakkotilassa oleva maalarinliike on Tampereella Hallituskatu 31 oleva O. F. Lindholmin liike. Mainitussa liikkeessä ei ole hyväksytty maalarien työehtosopimusta. Aamulehdessä ilmoitetaan tähän liikkeeseen maalareita, mutta kaikkien maalarien on muistettava , että tämä liike on edelleenkin lakkotilassa kuten useampina edellisinäkin kesinä, siksi kunnes liikkeessä hyväksytään maalarien työehtosopimus." (Työmies 25.7.1912)

Vuonna 1917 Vilhelmiina Lindholm kuoli ja Oskar eleli leskenä Juhannuskylässä kunnes vuonna 1923 avioitui ompelija Maria Amanda Syrjäsen (1870-1944) kanssa.
Fredrik ja Hilja Lindholm sekä kuusi lasta muuttivat Tampereelta Helsinkiin vuonna 1925. Lapsista vanhin oli tuolloin 19-vuotias Harry Valdemar, vaimoni äidin isä.


linkkejä:                   - Amurin työläismuseokortteli
                                 - Tampere vanhoissa postikorteissa