Muonamies Kirkkonummelta

Nyland 29.10.1927

Rakel (1918-2010), vaimoni mummu eli famu kertoi usein lapsuusmuistojaan. Lapsuus oli ilmeisen onnellinen mutta Fafasta eli isän isästä ei  hyviä muistoja jäänyt. "Ilkeä mies, jota lapset pelkäsivät", muisteli Rakel isoisäänsä.
Fafa oli Rakelin kertoman mukaan yrittänyt hukuttautua, mutta epäonnistuttuaan tässä oli hirttäytynyt. Rakel oli tuolloin 9-vuotias.
Tapauksesta oli vuonna 1927 Nyland-lehdessä pieni juttu,
kuten näkyy niin yksityisyyden suoja ei ollut tuolloin kovin kummoinen.

Oman käden kautta kuollut muonamies Adolf Viktor Henriksson (1863-1927) oli kahdesti naimisissa. Molemmat vaimot olivat muonamiehen tyttäriä Kirkkonummelta. Avioliitosta Antoinette Sofia Lönnqvistin (1863-1906) kanssa syntyi seitsemän lasta, joista Rakelin isä Adolf Harald (1897-1970) oli Aldan, Elnan, Selman ja Ainan jälkeen ensimmäinen poika. Antoinette Sofia kuoli keuhkotautiin 42-vuotiaana. Toinen vaimo, Emilia Maria Lindström (1879-1943) oli miestään 16 vuotta nuorempi. Tästäkin liitosta syntyi seitsemän lasta, lapset saivat nimensä yhtenäisen linjan mukaan, kaksi etunimeä jotka molemmat alkoivat H-kirjaimella. Poikkeus säännöstä tehtiin viimeisen kohdalla, vuonna 1923 syntynyt poika sai nimekseen Wiktor Wilhelm.


Adolf  Viktor Henriksson syntyi vuonna 1863 Kirkkonummen Haapajärvellä, vanhemmat, torppari Adolf Henriksson (1830-1867)  ja nahkurin tytär Fredrika Carolina Kallström (1836-1868) olivat pikkuserkuksia. Adolf-isän vanhin veli, Erik Johan Henriksson (1816-1865), oli isäntänä kotitilalla Seppälässä, joka oli 1500-luvulta alkaen yksi Haapajärven viidestä kantatilasta. Suuret nälkävuodet ja kulkutaudit 1860-luvun lopulla kuitenkin muuttivat tilanteen. Seppälästä kuoli isäntä, vanhin tytär ja vanha emäntä. Henrikssonin torppariperheen lapset jäivät orvoiksi vanhempiensa menehdyttyä keuhkotautiin. Seppälän tilalla isännyyttä hoiti tämän jälkeen Erikin nuorempi tytär Maria Carolina puolisonsa Gustaf Adolf  Nymanin kanssa, mutta jouduttuaan  taloudelliseen ahdinkoon he luopuivat tilasta vuonna 1869.

Vanhempiensa kuoltua olivat torppari Henrikssonin lapset Fredrika Charlotta 8, Adolf Viktor 5, ja Gustaf Vilhelm 3-vuotta ilmeisesti enonsa, nahkuri Johan Viktor Kallströmin perheen hoivissa Haapajärven Pussilassa. Nuorimmainen Gustaf Vilhelm kuoli jo 6-vuotiaana "hivutustautiin", Fredrika Charlotta ja Adolf Viktor olivat vartuttuaan piian ja rengin pesteissä  eri puolilla Kirkkonummen pitäjää. Fredrika Charlotta muutti Helsinkiin mutta palasi pian Kirkkonummelle jossa avioitui torpparin pojan, Karl Adolf Björklundin kanssa. Perhe muutti Helsinkiin jossa puusepän ammatin hankkinut Karl Björklund kuoli vuonna 1907. Suomalainen Wirallinen Lehti kertoi puusepänleski Fredrika Charlotta Björklundin saavan "vuotuisen 40 markan apurahan jokaiselle neljälle nuorimmallle lapselle kunnes he ovat täyttäneet 18-vuotta tahi sitä ennen tulleet turvatuiksi."

Tolsin renki, 19-vuotias Adolf  Viktor Henriksson syyllistyi "ensikertalaisen" varkauteen ja sai tästä merkinnän kirkonkirjojen rikosluetteloon. Avioitui Smedsin renkinä ollessaan muonamies Lönnqvistin nuorimman tyttären kanssa vuonna 1885. Perheen kasvaessa olivat muonatorppareina mm. Smedsissä, Honksbyn Kihlsissä ja Gunnarskullan Mattassa, jossa Adolf Harald syntyi. Kummeina olivat Mattan torppari Karl Anders Strömberg ja vaimonsa Akvilina Dahlström. Vuosisadan alun tienoilla Adolf  Viktorin mainitaan olevan "enögd" eli yksisilmäinen. Syystä ei ole tarkempaa tietoa, mutta tällä lienee ollut osansa alussa mainittuun Rakelin muistikuvaan Fafan pelottavuudesta.

Antoinette-äidin kuoltua Viktor lapsineen muutti Kirkkonummen Hirsalasta Helsingin pitäjään, muonarengiksi Munkkiniemen kartanoon. Keväällä 1908 perhe muutti jo takaisin Kirkkonummelle. Vuonna 1910 leskimies Henriksson avioitui piika Emilia Maria Lindströmin kanssa jolla oli kirkonkirjoissa merkintä kahdesta aviottomasta lapsesta. Perhe asui ainakin Gunnarskullassa, vuoden 1915 henkikirjaan merkitty torppareiksi Kirkkonummen Hilassa.

Kirkkonummi kartta vuodelta 1843