Toivos-Pekka

Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset (Wikipedia)

"Kotaperä on Uuraisten kunnan läntisin raja. Nykyisin tuskin moni muistaa tai edes tietää, että Uuraisten ja Multian välinen raja on vanha maakuntien välinen raja. Keuruusta irrotettu Multia kuului Satakuntaan ja Uurainen Hämeeseen. Kotaperä on asutettu melko myöhään. Sen viisi kantatilaa; Paatela, Koskela, Kalteenmäki, Kotamäki ja Ahola ovat perustetut 1790-luvullla." (Esko Kalteenmäki; Kotaperän kyläkirja 2006)


Vuonna 1798 perustetun Aholan uudistilan nimi tullee sanasta aho; "Nurmettunut viljelemätön pelto joka ei vielä ole ehtinyt metsittyä, monet ahot ovat muinaisia kaskimaita, joiden viljelystä on luovuttu." (wikisanakirja)  
Ennen kiinteätä peltoviljelyä kaskenpoltto oli yleisin viljelymaan muokkaustapa, kaskipaikka valittiin mahdollisimman korkealta paikalta ettei halla vienyt satoa. Kyläkirjan mukaan Kotaperän viimeisiä kaskenkaatajia oli pappani eno, Kalle Kasperinpoika Ahola (s.1855). Viimeiset kasket poltettiin Uuraisilla 1910-1920 luvulla.

Kotaperän kyläkirjassa talon historiasta on seuraavanlaista perimätietoa: 
"Paikalla oli suuria alueita, joita kaskettiin ja viljeltiin. Tämä suku kuitenkin katosi ja myöhemmin tuli paikalle luultavasti Toivakasta mies jota sanottiin Toivos-Pekaksi ja sillä nimellä hänet tunnettiin sukupolvesta toiseen. Hän asettui tilalle asumaan ja antoi sille nimen Ahola, sillä ympäröivät maat ovat mäkimaita, joista oli laajat näköalat ympäröivään erämaahan. Kartano on ollut vähän toisessa paikassa, kuin se nyt on. Pellon reunassa on raunio, jossa kertoman mukaan on ollut kaivo. Siihen oli Toivos-Pekan lapsi hukkunut, jolloin kaivo oli täytetty kivillä. Kunnioitusta sitä aikaa kohtaan, ovat vanhemmat puhuneet lapsilleen tarinaa näistä raunioista. Mutta kukaan ei tiedä mihin lyhyen aikaa Aholassa asunut Toivos-Pekka perheineen katosi."


Toivos-Pekka ei tullut Aholaan Toivakasta saakka, vaan 15 kilometrin päästä Sahrajärveltä. Pekka Juhonpoika Toivonen oli talollisen poika Kuukkajärven eli Uuraisten Kuitulasta. Multian rajan lähellä sijaitseva Kuitulan talo nro 6 oli perustettu jo vuonna 1621. Sukunimen Toivonen ottanut Pekka Juhonpoika (s.1760) ja vaimonsa Anna Heikintytär (s.1761), asuivat lapsineen Kuitulassa 1780-luvulta alkaen. Kuitulan torppareina he olivat aina vuoteen 1800, jolloin Anna Heikintytär kuoli pistokseen. Pekka Toivonen muutti Aholan uudistilalle nro 24 jo samana vuonna.

Tammikuussa 1801 vihittiin leskimies ja uudisasukas,"nybyggare", Pekka Juhonpoika Kuukkajärveltä ja Maria Akselintytär (s.1768) Multian Karhumäestä. Pekalle ja Marialle syntyi Aholassa ainakin kolme lasta, joista yksi kuoli pienenä, mutta tarinan mukaisesta kaivoon hukkumisesta ei löydy tietoa. Perhe merkitään muuttaneeksi Kuivasmäelle (Petäjävesi) vuonna 1806. Muutaman vuoden kuluttua Maria Akselintytär palaa lastensa kanssa takaisin Multian Karhumäkeen, jossa elää leskenä ja ruotuvaivaisena aina 80-vuotiaaksi. Maria Akselintyttären puolison, Pekka Juhonpojan, kohtalosta ei sen sijaan löytynyt tarkempaa tietoa, joten siltä osin tarina Toivos-Pekan katoamisesta pitää paikkansa.