 |
| Kansallisarkisto; Lääninkartat (Maanmittaushallitus v.1925) |
Sahrajärven kylän ensimmäisissä asiakirjojen maininnoissa todetaan, että vuonna 1571 alueella oli yksi veronmaksaja. Tästä alkaen asiakirjoissa on useita selostuksia rajariidoista: vuonna 1589 tehtiin tuomioistuimessa rajanvetoa Sahrajärven talojen ja Uuraisten Kuukkajärven kesken. Samalla se oli Hämeen ja Savon eli Ruoveden ja Rautalammin silloisten suurpitäjien raja. Vuosisatojen ajan Sahrajärvi oli kaskiviljelyn aluetta. Suurimpia kaskihalmeita lienee ollut vuoden 1890 Messalan talon mailla tehty palo, johon kylvettiin seitsemän tynnyriä ruista. Kerrotaan Sahrajärven ilman olleen tuohon aikaan kaskisavujen takia kovin kitkerää. (wikipedia)
Kuukkajärven Aholan talon uudisasukas, vuonna 1760 syntynyt Pekka Juhonpoika Toivonen oli lähtöisin Sahrajärven rantamailta, Kuitulan talosta. Liekö tässä sitten yhteys siihen että Aholan seuraavat asukkaat tulivat läheisestä Nikaran talosta. Saman perheen ilmeisesti seitsemän sisarusta asuttivat Kotaperällä kaikkiaan kolmea taloa; Kalteenmäkeä, Aholaa ja Paatelaa.
Yrjö Heikinpoika ja vaimonsa Maria (Maija) Tuomaantytär (s.1750) asuivat silloisen Keuruun pitäjän Nikarassa ainakin 1780-luvulla. Perheen vaiheiden selvittämistä vaikeuttaa kirkonkirjojen osittainen tuhoutuminen Keuruun pappilan tulipalossa v. 1809.
Yrjö Heikinpoika mainitaan vain parin lapsen kastetiedoissa, mutta Maria Tuomaantyttären vanhemmat saattavat olla Tuomas Tuomaanpoika Perä-Nikara/ Lappalainen (1720-1794) ja Riitta Kallentytär (k.1808). He muuttivat Saarijärveltä Peränikaraan 1760-luvulla, heillä tytär Maria, joka oli ilmeisesti lapsista vanhin. Tuomas Tuomaanpojan isä oli Tuomas Yrjönpoika Lappalainen/Stålbåga (n.1695-1783), Rautalammin komppanian ruotusotilas nro 16 vuosina n.1722- n.1749, sekä vuokraviljelijä Harjun sotilasvirkatalossa Saarijärven Mahlulla. Tuomas Yrjönpojan puoliso oli Riitta Jaakontytär (1701-1775).
Yrjö Heikinpoika kuoli jossain vaiheessa, leskeksi jäänyt Maria Tuomaantytär muutti Keuruulta Kotaperän Kalteenmäkeen vuoden 1796 tietämillä. Kalteenmäen v.1792 perustetun uudistilan isäntänä oli jo tuolloin Pekka Pekanpoika (s.1764) ja vaimonsa Heta Yrjöntytär (s.1775), Marian ja Yrjön vanhin tytär. Keväällä vuonna 1800 Kalteenmäen vanha isäntä, Pekka Tuomaanpoika (s.1740), kuoli jäätyään hevosen ruhjomaksi, "Krossad af en häst". Jo aiemmin jaetun Kalteenmäen tilan toista puoliskoa isännöi vuodesta 1807 alkaen Mikko Ristonpoika (s.1771) ja vaimonsa Anna Yrjöntytär (s.1781), jonka oletan lasten kummien, ym. tiedonmurusten perusteella olevan Heta Yrjöntyttären sisar. Lisäksi lastenkirjaan on merkitty Kalteenmäkeen Maria Tuomaantyttärelle lapset Matti (s.1785) Maija (s.1787) ja Juho (s.1790)
Vuodesta 1799 alkaen Aholassa asuvat Pekka Toivosen perheen lisäksi Marian ja Yrjön vanhin poika Heikki (s.1773) sekä vaimonsa Leena Matintytär (s.1774). Hieman myöhemmin Aholaan muuttavat myös Heikin sisko "Brita Lisa Jöransdotter" eli Riitta-Liisa Yrjöntytär (s.1782) Keuruulta, samoin kuin "änka, inh. Maja Thomasdotter" eli leski, itsellinen Maria Tuomaantytär sekä nuorimmat lapset Maija ja Juho.
Maria Tuomaantytär kuoli 70-vuoden iässä Aholassa vuonna 1820. Kuolinsyy oli "slag" eli halvaus.
Riitta-Liisasta tuli myöhemmin sotilaan vaimo ja Virmailan torpan emäntä Petäjävedellä.
Maija eli itsellisen vaimona Kalteenmäessä ja Pajulassa Uuraisilla.
Heta ja Anna asuivat jälkeläisineen Kalteenmäessä jossa kuolivat leskinä ja "muoreina" korkeassa iässä.
Heikki oli Aholan isäntänä aina vuoteen 1817 jonka jälkeen muuttivat Paatelaan nro 20 jossa kuoli n.60 vuotiaana. Matista ei löydy tarkempaa tietoa mutta v.1850 on merkitty kuolleeksi Paatelassa "ruotuvaivainen, naimaton, Matti Yrjönpoika n. 70 vuotias".
Juho ja puolisonsa Tiina Juhontytär (s.1794) isännöivät Aholaa vuodesta 1818 alkaen. Muuttivat 1830-luvulla Kuivasmäelle eli Petävedelle, jossa Juho kuoli Heikkilän Mikkolassa 67-vuoden iässä.
Linkkejä:
-Nikaraisten kirkkotie
-Kiiskilänmäen näkötorni
-Nikaran kylä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti