Rautalampi

Rautalammin hallintopitäjä / wikipedia

Rautalammin suurpitäjä itsenäistyi Sysmästä vuonna 1561. Tuolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi määräyksen muodostaa Rautalammin hallintopitäjä. Silloinen emäpitäjä ulottui laajalle nykyisen Pohjois-Savon ja Keski-Suomen alueelle; Myöhemmin peräti 27 kuntaa sai alueita silloisesta Rautalammin suurpitäjästä. Pitäjä olikin pinta-alaltaan miltei entisen Uudenmaan läänin kokoinen. (visitrautalampi.fi)

Rautalampea oli aikoinaan myös nykyinen Uuraisten alue, vanhoja hämäläisten eränkäyntimaita jonne muutti uudisasukkaita 1540-luvulta lähtien. Alueen ensimmäinen tunnettu asukas oli Paavo Minkkinen joka perusti vuonna 1548 Kuukkajärven kylään Salmelan talon. Hänen veljensä Niilo Minkkinen perusti Paanalan samaan kylään vuonna 1561. Minkkiset olivat tiettävästi lähtöisin Savosta, silloisesta Pellosniemen pitäjästä.    

"Salmelan ja Paanalan ensimmäiset isännät olivat veljeksiä, joskaan eivät ehkä aina hyväsopuisia. Ainakin Rautalammin kesäkäräjillä vuonna 1568 tuomittiin Niilo Minkkinen kolmen markan sakkoon, koska oli lyönyt veljeensä Paavoon verihaavan. " (Vanhan Saarijärven historia, Reino Kallio 1972).

1600-luvun alkupuoli oli yhtenäistä katovuotta, ihmisiä kuoli joukottain nälkään. Hämeen läänin käskynhaltija kirjoitti vuodentulosta vuonna 1634: "Rautalammin pitäjässä Sääksmäen kihlakunnassa oli ruis mennyt hukkaan matojen ja rankkasateiden tähden, ja keväällä olivat asukkaat siellä niin köyhiä, etteivät mistään saaneet siemenviljaa lainaksi, joten heiltä siemenen puutteen tähden kevätkylvöt jäivät tekemättä."  

Vuosina 1618 - 1639 Paanalaa isännöi Niilo Minkkisen pojanpoika Tuomas Klemetinpoika. Talon jäätyä autioksi sinne muutti vuonna 1640 Laukaasta Matti Antinpoika Paananen, joka avioitui Tuomas Klemetinpojan tyttären Kaarinan kanssa. Matti Antinpoika oli Paanalasssa isäntänä vielä vuonna 1676. Vuosina 1695- 1697 olivat Suomen historian pahimmat kuolonvuodet, tuolloin Paanalan isäntänä ollut Pekka Heikinpoika kuoli nälkään.

1860-luvun nälkävuodet olivat juuri loppuneet, kun keväällä 1869 vihittiin Uuraisilla pikkuserkukset, talollisen tytär Marja-Liisa Eerikintytär Likolasta ja talollisen poika Eerik Topiaanpoika Koskelasta. Nuoripari tunsi toisensa varmaan jo pitempään, kävivät samaan aikaan rippikoulunkin.      

Marraskuussa 1884 heidän kuudes lapsensa, mummoni Hilma, syntyi Saunamäen torpassa, hätäkasteen antoi lapsen isä. Mummoni kaikilla neljällä isovanhemmalla, Topiaksella ja Heta Stiinalla sekä Eerikillä ja Anna Sofialla oli yhteinen esi-isä 300 vuoden takaa, Niilo Minkkinen. Tässä esivanhempien ketjussa 1800-luvulta 1500-luvulle on toistakymmentä sukupolvea Minkkisiä ja Paanasia, Nuutti-nimisiä Minkkisiä oli peräti viisi 1600- ja 1700-luvulla.

Rautalampi ja Uurainen ovat edelleen itsenäisiä pikkukuntia. Kolmentuhannen asukkaan Rautalampi on pinta-alaltaan kaksi kertaa Uuraista suurempi, mutta Uuraisten väkiluku poikkkeuksellisesti kasvaa ja lähentelee neljäätuhatta.