 |
| Nurmijärven syntyneitä lokakuussa v.1834 |
Alexis Kiwi.
Kun mennyt wuosi waipui hautahansa, sammui eräs henki joka kirkkaana, toivorikkaana tähtenä oli loistanut kansallisen elämämme taivaalla. Wiime wuoden wiimeisenä päivänä joutui "Lean" ja "Nummisuutarien" tunnettu tekijä Alexis Stenwall eli kirjailija-nimeltään Alexis Kiwi, kuoleman omaksi, joka pelasti nerokkaan, mutta kowa-onnisen runoilijan hänen synkän kohtalonsa kurjuudesta. Kuolema, joka muutoin kamottawana wieraana olisi temmannut pois mahtawimman Suomen omakielisistä runoilijoista, oli nyt waan siunauksen ja rauhan tuojana hänen lewottomalle hengellensä.
 |
| Palojoen kylä. A.Kiven piirros. (SKS:n sivuilta) |
Alexis Stenwallin elämänwaiheet owat, lyhyesti kerrottuina, seuraawat. Hän syntyi 10.p. Lokakuuta w.1834 Palojoen kylässä Nurmijärwen pitäjässä, jossa hänen isänsä eleli räätälinä. Hänen äitiänsä mainitaan jumaliseksi ja "wiisaaksi" ihmiseksi, jolla oli paljon tietoja raamatusta ja maailmankin asioista. Seitsemäntoista wuoden iässä lähetettiin nuori Alexis kouluun Helsinkiin ja syksyllä w. 1857 suoritti hän ylioppilas-tutkinnon. Edemmäksi ei Kiwi pyrkinyt opin tiellä ; sillä Stenwallin luonto ei ollut taipuvainen tieteelliseen tutkintoon; hänen rikas ja hehkuva mielikuwituksensa saatti häntä mieluisemmin niitä oloja ja henkilöitä tarkastamaan, joiden keskellä hän eli, taikka siirtymään runouden synnyttämille ihanoille aloille. Innolla luki hän runouden suurimpia malliteoksia, erittäinkin Kalewalaa,Shakespearea, Cerwantesta. Mutta Kiwen perin runollinen luonto esti häntä myös aineellista toimeentuloansa ajattelemasta eikä hänen waransa muutoinkaan olleet suuren suuria, josta oli seurauksena että hän usein sai mitä kowinta kurjuutta kärsiä. Wuodesta 1865 oleskeli Stenwall Siuntion pitäjässä erään wanhan rouwas-ihmisen luona joka, kunnioittaen hänen suurta runoilija-kykyänsä, tahtoi poistaa huolet hänen elämästään. Wiimein saawutti hänen se kamala mielen sairaus, joka peitti hänen henkensä pimeyteen, ennenkuin ruumiin woimat wielä oliwat rauenneet. Näin sortui kowaan onneensa tämä suurilahjainen henki,jolta isänmaa wielä toiwoi monta jaloa teosta, niiden wertaisia jotka hän jo on kansallensa kirjoittanut.
Merkillisimmät Kiwen teoksista owat: Kullerwo,ensimmäinen alkuperäinen suomalainen murhenäytelmä; kaunis, onnetonta rakkautta kuwaawa tragedia Karkurit; runoilijan viimeinen teos, Margareta, jossa hänen kuwauswoimansa, waikka jo sortumaisillaan, wielä woimakkaana ilmaantuu; Nummisuutarit, Lea ja romaani Seitsemän Weljestä. Näistä kaikista asetamme arvelematta etupäähän tuon omituisen, oiwallisen komedian Nummisuutarit sekä ihanan, taiteellisen täydellisyytensä puolesta merkillisen itämaisen näytelmän Lea, joka sen ohessa on saanut erityisen merkityksen ja rakkaana on kiintynyt jokaisen suomalaisen muistoon sen jälkeen kuin rouva Raa toimitti sen pää-rollin teaterin permannoilla. Suurta huomiota ansaitsee myös romaani "Seitsemän Weljestä", waikka harwasta kirjateoksesta on niin paljon kiistelty ja eriäwäisiä mietteitä lausuttu kuin siitä. Sen peri-aatteen siweydellisyyttä, niinkuin myös sen suuret ansiot ihmisluonteiden ja luonnon kuwauksen puolesta täytynee jokaísen myöntää. Paitsi näitä paraita teoksiaan on Kiwi luonut monta muutakin,joista jokaisesta hänen omituisuutensa ilmaantuu.
Suuri alkuperäinen mielenkuwituksen ja kuwailemisen woima on Kiwen runottaren pää-omaisuus. Hän on epäilemättä omituisin ja nerokkain runoilija, joka suomenkielellä on kirjoittanut. Erittäinkin kansan elämää ja niitä luonteita, jotka hän siitä on ottanut, osaa hän mestarin tawalla kuwata. Hänen Eskonsa ja Sepeteuksensa ovat kuwaelmia, jotka liikkuwat niin luonnollisesti ja hupaisesti, että ikäänkuin owat saaneet kansalais-oikeuden eläwien joukossa ja iäksi päiwäksi saawat wanhoina tuttuina oleskella Suomen kansan keskellä. Ihmeellistä on myös, kuinka Kiwen teoksissa tuo luonnollinen koomillisuus (mystillisyys) sulaa yhteen woimallisen juhlallisuuden ja wienon hellätuntoisuuden kanssa. - Kiwen omituisuus on tehnyt, ettei hänen teoksiinsa aina ole tietty arwoa panna; mutta wakuutuksemme on, että samassa määrässä, kuin koko siwistyksemme muuttuu yhä kansallisemmaksi, hänen henkensä tuotteita yhä yleisemmästi arwostellaan niiden todellisen ansion mukaan; sillä Kiwen merkitys meidän kirjallisuudessamme on se, että hän on luonut suomalaisen näytelmäkirjallisuuden( tuiki harwa alkuperäinen suomalainen teaterikappale oli ennen hänen aikaansa olemassa) ja samassa perustanut sen kansalliselle, peri-suomalaiselle pohjalle. Alexis Kiwen nimi ei siis ole katoawa Suomen kansan muistosta, waan Suomen kirjallisuuden, Suomen draamallisuuden historiassa iäti pysywä !
______________________________________________________
Aleksis Kivi -verkkosivut (Nurmijärven kunta)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti