Leena Sofia Topiaantytär

Parisataa vuotta sitten Suomessa syntyi lapsia suurin piirtein saman verran kuin nykyään, 40 - 50 tuhatta vuodessa, väestöä oli noin neljäsosa nykyisestä. Lapsiluvun odote, eli lapsimäärä jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan oli tuolloin hieman alle viisi. Joulukuun 28. päivä, viattomien lasten päivänä vuonna 1843 syntyi Iitin Lyöttilän kylässä itsellisen perheeseen viides lapsi. Kolmen päivän ikäisenä lapsi sai kasteessa nimekseen Leena Sofia. Vanhemmat, Topias Antinpoika ja vaimonsa Eeva Loviisa Mikontytär olivat olleet Lyöttilän kylän taloissa palkollisina mm. Knaappilan Rauhamäessä ja Marlebäckin kartanossa. Topiaalla oli ammattinimikkeinä renki, torppari, renkivouti ja nyt itsellinen. 

Leena Sofian lapsuudesta ei ole tietoja, mutta 15-vuotiaana hän aloitti Iitissä rippikoulun. Rippikoulussa oli kaikkiaan 107 oppilasta joista 89 pääsi ripille helluntain alla vuonna 1859, joukossa Leena Sofia ja 18 muuta 15-18 vuotiasta tyttöä Lyöttilästä. Saman vuoden syksyllä Leena Sofia muutti Haminan kaupunkiin. Vanhemmat Topias (1804-1892) ja Eeva Loviisa (1801-1881) löytyivät vuodesta 1860 lähtien rippikirjasta Lyöttilän kylän käsityöläisten sivuilta ja asuivat poikansa räätäli Salomon Weckmanin (s.1837) perheessä. Topiaksesta oli tullut "Far" ja Eeva Loviisasta "kirkonvaivainen" sekä sokea. Pariskunta eli tuohon aikaan harvinaisen iäkkäiksi, Eeva Loviisa oli lähes 80 ja  Topias 87 vuotta kuollessaan. Kuolinsyyksi on molemmille merkitty vanhuus.

Tytär Leena Sofia oli Haminassa vain vuoden verran ja palasi piikomaan kotikylille 16-vuoden iässä. Oli piikana 1860-luvulla Lyöttilän Knaappilassa, Perheniemen Iisakkilassa, Radansuussa ja Sääskjärven Pasilassa jossa vuonna 1864 sai aviottoman lapsen, Johan Leenanpojan. Piikana tämän jälkeen Muikkulan Anttilassa ja Lyöttilän Knaappilassa jossa syntyi toinen "oäkta" eli avioton lapsi keväällä 1870. Lapsi sai nimekseen Maria Leenantytär. 

Vuoden 1878 Juhannuksena 34-vuotias Leena Sofia avioitui 25-vuotiaan renki/muonamies Mikko Heikinpoika Kuskin kanssa. Asuivat Lyöttilässä Alhaisten Tynnissä. Perheeseen syntyi kaksi lasta,  Emil 1879 ja Hilda 1881. Lapset kuolivat parin vuoden iässä "kuumetautiin" ja "sulkuköhään". Vuonna 1883 syntynyt poika oli jälleen Emil, 1885 syntyi Johan Edvard.

Leena Sofian vanhemmat lapset, "oppipoika" Johan Leenanpoika ja "itsellisen tytärpuoli" Maria Leenantytär kävivät rippikoulun 16-vuoden iässä. Johanista eli Juhosta tuli räätäli joka avioitui Maria Mikontyttären kanssa 1887. Ottivat sukunimekseen Laakso ja  asuivat Lyöttilän Skinnarissa. Räätäli Juho Laakso kuoli keuhkotautiin 36 vuoden iässä. Maria Leenantytär muutti Iitistä Sippolaan vuonna 1888 avioituessaan Tuomas Frimanin kanssa, heidän tyttärensä Aino Maria oli äitini äiti.

Vuonna 1891 Kuskin perhe muutti Valkealaan Ruotsulaan. Mikko Kusk oli työssä Kymintehtaan varastolla ja kantoi yhtiön postia asemalta konttoriin. Pojat Emil ja Johan olivat myös tehtaalla töissä. 

Emil Kusk oli tehtaan ammattiosaston sihteeri ja rahastonhoitaja, hän kuoli keuhkotautiin 31vuotiaana. 

Johan Edvard otti sukunimekseen Halme, oli Kymi-Yhtymällä töissä yli 50 vuotta ja eteni paperimestariksi Voikkaan paperitehtaalla.

Joulukuussa vuonna 1917 oli Kouvolan Sanomissa "haudatuita: Leena Kusk Ruotsulasta 73 wuotta 8 kuukautta 27 päivää."

Lyöttilä Kylänmäki, vanha kylätie. (Katja Vuoristo,Finna, museovirasto)