Perukirjoja

Esivanhempieni perukirjat kertovat kuinka erilaisista taustoista omatkin sukujuureni juontuvat. Äidinäitini isän, Kymenlaaksolaisen työmiehen omaisuus mahtuu perukirjassa parille sivulle kun taas Keskisuomalaisen maatalon emännän, isänisäni äidin, perukirja on seitsensivuinen.

Talokkaan vaimo Leena Riikka (Ulrika) Kasperintytär kuoli 53 vuoden iässä Aholan talossa Uuraisilla vuonna 1902. Hän jätti jälkeensä lesken,Taavetti Aholan ja kymmenen lasta. Heinäkuussa 1902  pidetyssä "kalunkirjoituksessa" kirjattiin kuolinpesästä seuraavaa.

Aholan perintötalo arvioitiin 5000 markan arvoiseksi, puhdasta rahaa oli 100 mk. Kamiina ja pata, astioita ja työkaluja, rekiä, kärryjä ja muita hevosiin liittyviä tarvikkeita. Peltotyökaluja, karjaan ja kotieläimiin liittyviä tarvikkeita. Pöytäkello, huonekaluja, kangaspuut ja höyläpenkki. Vaatteita sekä erilaisia täkkejä, tyynyjä, peittoja ja muita liinavaatteita. Nahkoja, villoja, viljaa perunoita. Tahko, viskuu- ja silppukoneet. Kaksi hevosta, ruuna ja tamma. Lehmä oli rakas kotieläin, niinpä talon kaikki kymmenen lehmää saivat nimensä perukirjaan: Piilikki, Mansikki, Papur, Mälli, Omena, Lillukka, Tuomikki, Kukkanen, Leikuna ja Pilkanen. Oli myös härkä, mullikka, kolme vasikkaa, kuusi emälammasta ja neljä karitsaa sekä yksi sika. Pesän jäännös oli velkojen ja maksamisten jälkeen 3585 markkaa (nykyrahassa n.18500 euroa).

Kymin paperitehtaan työmies Tuomas Simonpoika Railo (entinen Friman) kuoli munuaistautiin 53 vuoden iässä Valkealan Ruotsulassa vuonna 1915. Hän jätti jälkeensä lesken, Maria Railon ja seitsemän lasta. Perunkirjoituksessa kirjattiin kuolinpesästä seuraavaa.

Asuinrakennus ulkohuoneineen kirjattiin 700 mk:n arvoiseksi. Rahaa kotona oli 40 markkaa. Taskukello, seinäkello, neulomakone. Piironki, peili ja pöytäkaappi, kirjoja, sänky ja kolme tuolia. Vaskinen kattila, kaljatynnöri, kolme puusaavia ja pieniä puuastioita. Käsikärry, höylä,saha ja lapio. Yksi vesilasi, pientä tavaraa ja vainajan pitovaatteita. Pesän jäännös maksamisten jälkeen oli 676 markkaa (nykyrahassa n. 2500 euroa).

Opetustaulu,Vihtor Ylinen; Kuusankoski ja Kymintehtaat/ Finna

Ei ole tarkempaa tietoa mitä työtä Tuomas paperitehtaassa teki. Ulkotöissä oli huonompi palkka, sisätöissä ja ammattimiehillä parempi. Palkkaus ja työolot eivät tehtaissa olleet sitä mitä myöhemmin. Työtä tehtiin kahdessa 12-tunnin vuorossa. Vuonna 1912 olivat Kymiyhtiön työntekijät kymmenen viikon lakossa päästäkseen 8-tuntiseen kolmivuorotyöhön joka osassa paperitehtaita oli käytössä.

Vuodesta 1912 alkaen Tuomas Railo mainitaan henkikirjoissa "haltatuksi" eli halvaantuneeksi. Tuossa tilanteessa lienee koko perheen selviytyminen ollut vaakalaudalla.  Leskeksi jäänyt Maria Railo on myöhemmissä henkikirjoissa mainittu varattomaksi ja lasten lukumäärän perusteella henkirahasta vapautetuksi.